5.8.2007, muokattu 16.8.2007
Testikuvaa ja mielensäästäjää
Ylen Extra digikanavalla ei ole kesällä ollut lainkaan ohjelmaa. Ruudun täyttävät aamusta iltaan vuorottelevat testikuvat ja mielensäästäjä. Ei tässä näin pitänyt käydä. Digi-tv:n alkuaikoina Yle halusi itselleen useita kanavia ja saikin koko A-multipleksin. Nyt on huomattu, ettei digitalisointi säästäkään kustannuksia vaan lisää niitä: jakelu on halpaa, mutta ohjelmien tuottaminen kallista. Kaksi pääkanavaa näyttää jatkuvasti uusintoja, FST:llä on ohjelmaa vain muutama tunti päivässä ja Extralla ei tosiaan näytä olevan enää mitään lähetettävää.
Kun Yle on itsekin ilmaissut kiinnostuksensa toiminnan laajentamiseen nettipuolelle herää kysymys, mitä järkeä on lähettää VIITTÄ julkisen palvelun kanavaa viiden miljoonan ihmisen maassa. Määrä riittäisi kymmenen kertaa suuremman maan tarpeisiin. Yle voisi säästää palaamalla kahden kanavan järjestelmään. Multipleksin kapasiteetti voitaisiin hyödyntää teräväpiirtona, jolloin Yle saisi kilpailuedun kaupallisiin antennikanaviin verrattuna.
B-vaihtoehto olisi myydä kolme kanavapaikkaa kaupallisille asemille ja tilittää rahat Ylen käyttöön. Nykyisessä toimintaympäristössä Ylellä olisi varaa pyörittää kahta TV-kanavaa täytenä 24h-palveluna. Mikä järki ylipäätänsä oli pyrkiä kanavamäärän kasvattamiseen? Sellainen edustaa vanhaa analogista ajattelua.
Videonauhurien ja tallentavien digisovittimien aikakaudella kiinnostavat ohjelmat voi nauhoittaa vaikka keskellä yötä. Katselu muuttuu digitalisoinnin myötä muutoinkin epälineaariseksi: ohjelmia ei katsota livenä silloinkaan, kun ne tulevat parhaaseen katseluaikaan.
Lisäys 9.8.2007: Yle Extran "oikeat" lähetykset alkavat kuulemma parin viikon päästä. Odotan mielenkiinnolla, jääkö ajantappamiseen tarkoitettu mielensäästäjä käyttöön. Ilmeisesti jää, sillä Extrasta ei ole tulossa täyden palvelun kanavaa, vaan ohjelmaa lähetetään ainoastaan muutama tunti illassa. Miksi ihmeessä piti perustaa uusia kanavia, kun nyt ei ole varaa täyttää niitä ohjelmilla...
4.8.2007, muokattu 23.8.2007
Myytti kahden jakeluverkon kalleudesta
Analogisten antennilähetysten takarajasta 1.9.2007 ei ole haluttu joustaa, koska kahden rinnakkaisen jakeluverkon ylläpito tulee kalliiksi. Mutta kuinka kalliiksi? Epäilemättä analogisen verkon ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Kukaan ei ole julkisuudessa perännyt tarkempia tietoja analogiaverkon sammuttamisen kustannussäästöistä, eivätkä laskelmat ole julkisia. Yleisen uskomuksen mukaan kyse on noin 30 miljoonasta eurosta, joka jakautuu tasan YLEn ja kaupallisten toimijoiden kesken.
On vaikea tietää, onko luvuissa huomioitu esim. sitä, että Digita on jo pari vuotta sitten ilmoittanut nostavansa omia hintojaan analogialähetysten loppuessa (suora lainaus www-sivulta: "Kun analoginen tv-lähetystoiminta lopetetaan 31.8.2007 tai kun analogista tv-lähetystoimintaa mahdollisesti supistetaan jo tätä ennen, on yhteisen lähetysinfrastruktuurin kustannuksia jakavia lähettimiä nykyistä vähemmän.
Tämä tarkoittaa digitaalisten tv-lähetyspalveluiden tuotantokustannusten olennaista nousua. Digita tulee nostamaan DVB-T-kapasiteetin hintaa tätä muutosta vastaavasti"). Niin ikään on ilmeistä, että säästöt on laskettu vuoden 2007 alun lähettimien mukaisesti. Kun nyt on selvinnyt, etteivät ne riitäkään antamaan digikuvaa kaikkialle Suomeen, Digita joutuu rakentamaan 48 täytelähetintä. Niiden kustannukset siirtyvät epäilemättä myös tv-yhtiöiden maksamiin hintoihin.
Oletetaan, että YLE todella säästää 15 miljoonaa euroa analogialähetysten loppuessa. Määrä tuntuu paljolta, mutta YLEn liikevaihdosta summa on vain neljä prosenttia. Säästö tuskin auttaa YLEä pääsemään taloudellisesti omilleen, sillä leijonanosan kuluista haukkaavat henkilöstömenot ja ohjelmien tekeminen.
YLEn Teema-kanavan kustannukset olivat vuoden 2006 vuosikertomuksen mukaan 13 miljoonaa euroa eli lähes analogiasäästön verran. YLE24-kanavan kustannukset olivat peräti 28 miljoonaa. Ilmeisesti näihin lukuihin on jyvitetty muitakin kustannuksia. Kallein kanava oli TV2: 82 miljoonaa euroa. Jakelu ei siis ole kallista - ohjelmien tekeminen on. Tv-yhtiöiden säästöt tulevat viime kädessä katsojien maksettavaksi.
Lasketaanpa vielä toisella tavalla: 30 miljoonan säästö on 2,4 miljoonaa kotitaloutta kohti jaettuna 12,5 euroa. Tv-maksu nousee tänä vuonna 7,30 euroa. Kahdessa vuodessa tv-maksu nousee siis enemmän kuin mitä tv-yhtiöt säästävät. Vertailu on kieltämättä epäasiallinen, koska tv-maksurahat menevät yksin YLElle, mutta auttaa suhteuttamaan muutoin abstrakteja lukuja. Lukuja voi verrata myös sähkönkulutukseen.
Digitalisointi auttaa tv-yhtiötä säästämään lähetyspäässä (digitaalinen tv-lähetin kuluttaa vain murto-osan siitä energiasta, mitä analoginen lähetin tarvitsee), mutta katsojien on vastaavasti investoitava uusiin laitteisiin. Tuoreen tilaston mukaan alkuvuonna myytyjen digisovittimien keskihinta on ollut 181 euroa.
Jos siis jokaiseen televisioon hankitaan sovitin, kansantaloudelle koituu pelkistä laitehankinnoista 652 miljoonan euron lisälasku. Kestää yli 20 vuotta, ennen kuin nämä kustannukset on kuoletettu. Digisovittimien 17 euron vuosittainen sähkönkulutus aiheuttaa kansallisella tasolla 40 miljoonan euron ylimääräisen sähkölaskun. Analogia"säästöistä" aiheutuu siten 10 miljoonan ylimääräinen kulu.
25.6.2007
Formulat 1610 markkaa vuodessa
Plus-TV:ltä tänään tullut sähköposti ansaitsee vuoden understatement-tittelin: "1.9.2007 alkaen PlusTVpaketti sisältää jo peräti yhdeksän kanavaa! Samalla hinnoittelumme uudistuu. Mutta kuten huomaat, niin pienellä lisähinnalla saat muhkeasti enemmän sisältöä." "Pieni lisähinta" tarkoittaa tässä yhteydessä palvelun hinnan kaksinkertaistumista, mikä jo sinällään on törkeää.
Suorastaan loukkaavaksi asian tekee tapa, jolla uudesta hinnoittelusta ilmoitetaan sopivasti juhannuksen jälkeen, kun Suomi on hiljenemässä kesälomien viettoon. Ilmeisesti näin haluttiin minimoida hinnan kaksinkertaistamisen aiheuttamia julkisuushaittoja. "Pienen lisähinnan" jälkeen palvelu maksaa vaatimattomat 19,90 euroa + 2,5 euron korttimaksun kuukaudessa.
Ihan totta: formuloille tulee hintaa 268,80 euroa (1610 markkaa) vuodessa! Se on enemmän kuin TV-maksu. Itse en formuloita seuraa, mutta tunnen silti sääliä kaikkien formulafanien puolesta. Teitä riistetään surutta. PlusTV:n tarkoituksena on haalia mahdollisimman suuri asiakaskunta ja myydä sen jälkeen bisnes monikansalliselle yritykselle, jolloin omistajat pääsevät rahastamaan.
Hallituksen puheenjohtajana toimii sopivasti Arne Wessberg, joka Ylen toimitusjohtaja-aikanaan ajoi digi-tv:n Suomeen. Lisäys 24.7.2007: Aikuisviihdekanava (suom. pornokanava) siirtyy myös maksullisen television puolelle. Se ei sinänsä yllätä, ilmaiset pornokanavat ovat harvinaisia muuallakin maailmassa. Joka tapauksessa maksu-tv:n ansiosta katsoja joutuu jatkossa maksamaan ohjelmista, jotka ennen olivat ilmaisia. Tervetuloa maksukanavien maailmaan. On se hienoa, kun on valinnanvaraa!
20.4.2007
Keskusdigisovitin Yleisradioon?
Mitenkähän Yleisradio on itse varautunut analogialähetysten loppumiseen? Omien havaintojeni mukaan hyvin huonosti. Talossa on kymmeniä ellei satoja tv-vastaanottimia: aulatiloissa, toimituksissa, kahvioissa... Kaikki näyttävät olevan isoja kuvaputkimalleja, hankittu ilmeisesti kalliilla hinnalla 2000-luvun vaihteessa, kun yhtiöllä vielä riitti rahaa tuhlattavaksi asti. Kaikki ovat tietenkin analogisia laitteita.
Viimeksi käydessäni kysyin asiasta vahtimestarilta. Hänenkin televisionsa oli vanha putkimalli eikä kukaan ollut puhunut hänelle mitään digisovittimesta. Näyttääkin siltä, että kun analogialähetykset loppuvat, kymmenet televisiot pimenevät Isossa Pajassa ja Radiotalossa. Tulee ihan mieleen suutarin lasten kengät...
Yleisradio on tyyppiesimerkki kohteesta, jossa digitalisointi tuottaa harmaita hiuksia. Toimivien televisioiden raahaaminen kaatopaikalle ja niiden vaihto digimalleihin olisi satojen tuhansien eurojen odottamaton lisäkustannus aikana, jolloin raha on tiukassa. Asiaan on tietenkin yksinkertainen ratkaisu: keskusdigisovitin. Yleisradion kannattaa asentaa keskusdigisovitin ja jatkaa vanhojen televisioiden käyttöä niin pitkään kuin ne järkevästi toimivat. Me tv-maksun suorittaneet suorastaan edellytämme sitä. Näin Tunturikin saa omakohtaista kokemusta keskusdigisovittimien toimivuudesta.
Lisäys 15.8.2007: Päivän Ilta-Sanomat tietää kertoa, että Yle joutuu hankkimaan televisioihinsa yli 1000 digisovitinta, joiden hinnaksi tulee noin 100 000 eurolla. Ylellä on itsellään koko maassa hieman yli 2000 televisiota, mutta kaikkiin ei hankita sovitinta. Hmm... mitähän niille muille televisioille sitten tehdään?
Kaksi miljoonaa digisovitinta
STT:n uutisen mukaan "Digisovittimien määrä Suomessa on puhkaissut kahden miljoonan rajan." Määrä kuulostaa paljolta, mutta on oikeasti vähän. Suomessa on varovasti arvioiden 2,2 miljoonaa kotitaloutta. Keskimäärin kotitalouksissa on 1,6 tv-vastaanotinta. Jos oletetaan, että kaikki ovat analogisia, niiden digiaikaan saattamiseen tarvitaan siis 3,52 miljoonaa sovitinta. Tällä tavalla laskettuna vasta vähän yli puolet (57 %) Suomen tv-kannasta on digitalisoitu. Määrä on paljon alhaisempi kuin se luku, joka lasketaan digiaikaan siirtyneistä kotitalouksista. Tällöin talous lasketaan digitalisoituneeksi, jos yksikin sen televisio on varustettu digisovittimella.
Todennäköisesti oikea digiluku on vielä alempi kuin 57 %, sillä ilmeisesti kaksi miljoonaa viittaa Suomessa kumulatiivisesti myytyjen digisovitinten määrään. On paljon ihmisiä, jotka ovat ehtineet jo ostaa useita laitteita samaan televisioon. Moni huonosti toimiva laite on korvattu uudella, perusmalleja on vaihdettu tallentaviin jne. Voi vain arvailla, mikä on todellinen digiaikaan siirtyneiden vastaanotinten osuus. Alle puolet?
Viralliset yleisyysluvut ovat joka tapauksessa optimistisia eivätkä ota huomioon samassa taloudessa olevia useita vastaanottimia. Yksi asia on kuitenkin varma: tv-kauppiaiden kulta-aika jatkuu. Vaikka analogiamuunnoksen salliminen hidastaisikin laitteiden hankintaa, pois jäävät asiakkaat ovat niitä, jotka olisivat tyytyneet karvalakkimalliin. Euromääräisesti laskien kauppiaiden menetys ei ole suuri. Paremmat ja kalliimmat tallentavat mallit myyvät jatkossakin erittäin hyvin. Ja myytävää riittää vielä vuosiksi, sillä ainakin pari miljoonaa tv-vastaanotinta on vielä ilman sovitinta.
17.4.2007, päivitetty 20.4.2007
Digi-tv-ministeri Lindenin ensimmäinen kannanotto
Tieto Suvi Lindenin valinnasta viestintäministeriksi ei ehtinyt vanheta monta tuntia, kun hän jo kiirehti antamaan ensimmäisen lausuntonsa - ja tietenkin digi-tv:stä. Linden arvosteli Yleisradiota sekavasta toiminnasta eikä pitänyt viisaana sitä, että digilähetysten analogiseksi muuttamiselle on lupailtu lisäaikaa. Suvi Linden tuntee digiasiat hyvin. Hänellä on kokemusta digitalisoinnin alkuvuosilta, sillä hän toimi kulttuuriministerinä juuri niinä vuosina, jolloin ratkaisevat digi-tv-päätökset tehtiin ja lähetykset aloitettiin.
Lindenillä oli rohkeutta esittää 3.2.2001, että digilähetysten aloitusta siirrettäisiin seuraavaan vuoteen. Lindenin mielestä epävarmassa tilanteessa olisi ollut parempi siirtää aloitusta kuin ottaa riski lanseerauksen epäonnistumisesta. Lindenin ehdotus ei saanut tuolloin riittävästi kannatusta ja LVM päätti pitää kiinni kertaalleen jo sovitusta aloituspäivästä.
Digilähetysten Big Bang latistui pelkäksi tussahdukseksi ja epäonnistumisen leima tahrasi digiprojektin vuosiksi eteenpäin. Ensimmäisessä lausunnossaan Linden ei perustellut, miksei kaapelikatsojille saisi antaa lisäaikaa siirtymiseen. Mikä digitalisoinnissa on niin ihmeellistä, että se pitää toteuttaa katsojien tahdosta piittaamatta? Olisiko Linden nähnyt kaapeliverkon digitalisoinnin niin tärkeänä, että hänen mielestään muutama satatuhatta katsojaa olisi saanut jäädä ilman kuvaa syksyllä? Kun on kerran päätetty, niin täytyyhän siitä pitää kiinni - niinkö?
Olisi luullut, että kokoomuslainen Linden antaisi katsojille mahdollisuuden päättää ja valita itse. Eikö Kokoomuksen perusarvoihin kuulu moniarvoisuus, valinnanvapaus, kansalaisen omat päätökset ja markkinavoimien kunnioittaminen? Mikä digi-tv:ssä on niin ihmeellistä, että se pitää pakottaa niillekin, jotka eivät sitä tarvitse eivätkä halua?
Antennipuolen digitalisointia voidaan perustella kanavien lisääntymisellä ja taajuuksien säästymisellä. Molempia perusteluja voi kritisoida, mutta ainakin ne ovat olemassa. Kaapeliverkon digitalisointiin ei ole vastaavaa tarvetta, eikä sitä ole tietääkseni edes yritetty missään muualla kuin Suomessa. Ehkä Linden pystyy julkisuudessa perustelemaan, miksi katsojille ei pidä antaa lisäaikaa, vaan heidän tulee hankkia digisovitin.
Jos Linden perustelee asian riittävän hyvin, kansalaiset varmasti hankkivat sovittimen ja koko ongelma poistuu itsestään. Perussuomalaisten Soini arvosteli hallituksen salkkuja keveiksi. Onkin vaikea nähdä, mitä pelkän viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluu. Ehkä tarkoituksena olikin tehdä Lindenistä digi-tv-ministeri?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti