Ei pilvenpiirtäjiä pääkaupunkiseudulle

On outoa kuvitella kaavoittajien näkemyksiä, jotka poikkeavat täysin siitä miten ihmiset haluavat asua. Kaikesta näkee, että päättäjien ja kansalaisten välillä on edelleen syvä kuilu. HS:ssa oli 16.7.2007 yli puolen sivun mittainen artikkeli, joka perustui HS-Gallupiin: "Pitäisikö pääkaupunkiseudulle rakentaa nykyistä korkeampia taloja, jopa pilvenpiirtäjiä?". Koko artikkelin otsikkona oli Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä.

Miten tämä liittyy asemien lähelle rakentamiseen selittyy sillä, että mm. Martinlaakson kokonaisilmettä ollaan lähivuosina muuttamassa radikaalisti, sillä nykyisen aseman liikekeskuksen tilalle rakennetaan mm. 15-kerroksinen tornitalo ja sen jatkeeksi aivan radan varteen 6-8 kerroksisia asuintaloja.Se mikä tässä eniten häiritsee, on se, että ei enää muisteta millä periaatteilla koko lähiö aikanaan rakennettiin.

Martinlaakso rakennettiin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun aikana aluerakennussopimuksella ilmeeltään yhtenäiseksi luonnonläheiseksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi käsittäen siis myös rivi- ja omakotitaloja. Kerrostaloilla on suuret väljät piha-alueet ja alkuperäinen puusto jätettiin missä se vain oli mahdollista. Näin säilytettiin ilmeeltään selkeä luonnonläheisyys.Nyt täydennysrakentamisen nimissä ollaan jo osittain pilattu alueen ilmettä muuttamalla kaavaa niin, että keskustatoimintojen korttelialueelle onkin rakennettu tiiviisti pienelle tontille neljä 6-8 kerroksista asuintaloa. Tästä kertovat myöskin tonttien tehokkuusluvut: Kaavamuutoksen mukaan pelkästään tämän asuinkerrostalotontin tehokkuusluku on e=2,15, kun läheisten kerrostalotonttien sekä koko alueen keskimääräinen tehokkuusluku on e=0,75!

Tällaista eivät alueelle aikoinaan muuttaneet ja täällä edelleen asuvat ole missään vaiheessa toivoneet eikä halunneet varsinkaan, kun samaan aikaan on palveluita vähennetty ja kokonaan poistunut.

YTV:n/Vantaan linjastouudistukset

Tästä voi lukea YTV:n Vantaan linjastosuunnitelmista:

http://www.ytv.fi/FIN/liikenne/uudet_palvelut/vantaan_linjasto/

Linjastouudistuksia Martinlaaksossa

Kun aiempi YTV:n suunnitelma lakkauttaa suora linja 453 Martinlaaksosta Helsinkiin oli vasta joitakin aikoja sitten saatu peruutettua, niin nyt YTV:n uusissa linjastosuunnitelmissa samasta linjasta aiotaan tehdä todellinen tynkälinja, joka ei käytännössä enää palvelisi lainkaan martinlaaksolaisia kuten tällä hetkellä. Nyt esitetyssä suunnitelmassa ei tunnu olevan järjen hiventäkään. Sen ainoa todellinen vaikutus on yksityisautoilun voimakas lisääntyminen. YTV on perustellut muutossuunnitelmaa matka-ajan lyhenemisellä, mutta ainoa kenellä matka-aika todellisuudessa lyhenee, on linjan 453 bussinkuljettaja!

Sensijaan Martinlaakson asukkaille työmatkaan kuluva aika pääosin vain pitenee, koska matka lähimmälle linjan ”ainoalle bussipysäkille”, bussiterminaaliin, pitenee jopa niin, että bussin käyttö käy monelle mahdottomaksi parhaimmillaan yli kilometrin kävelymatkan vuoksi säässä kuin säässä! Ei tämä mitään palvelun kehittämistä ole. Kaiken lisäksi n. 11000 asukkaan Martinlaakso on jo todettu Vantaan nopeimmin ikääntyväksi kaupunginosaksi, josta kuitenkin mm. Vantaan kaupungin ”suosiollisella avustuksella” lähes kaikki kunnalliset peruspalvelut ovat yksi toisensa perään poistuneet. Nyt YTV:n linja näyttää olevan pitkälti saman suuntainen kuin asukkaiden kannalta farssiksi muodostunut kaupungin päättäjien järjestämä asukasilta ”Kehittyvä Martinlaakson palvelualue” runsas vuosi sitten. Ja näyttää jopa siltä, että koko Martinlaakson palvelualue käsitteenä alkaa pian olla historiaa, kun virallisissa yhtyksissäkin puhutaan jo Myyrmäki-Martinlaakso alueesta! Ja vain sillä perusteella, että Myyrmäkihän on niin lähellä – mutta kuitenkin rollaattorilla kulkevalle niin kaukana (varsinkin kun tarpeellisia lähipalveluita ei juurikaan ole enää jäljellä)!

Martinlaakso on myös mainittu kasvavaksi työvoimavaltaiseksi alueeksi. Martinkyläntien varrelle onkin vähitellen kasvanut varteenotettava yritysmaailma. Uusissa YTV:n linjastosuunnitelmissa useat Vantaan itäsuunnasta Martinkyläntietä tulevien poikittaislinjojen reititkin on käännetty kulkemaan välittömästi Kivivuorentietä suoraan bussiterminaaliin, eikä monikaan linja kulje voimalaitokselle saakka. Niin myös näiden, kuin Martinlaakson ”oman” linjan 453, käyttäjät jotuvat monissa tapauksissa turvautumaan vaihtoihin, jolloin työmatkoihin kuluva aika pitenee. Seurauksena tästäkin on vain kansalaisten siirtyminen enenevässä määrin yksityisautoilun käyttöön aiheuttaen paikallisesti ilmansaastumisen ja liikenteen lisääntymisen, joka ei varmastikaan liene ollut alkuperäisenä tarkoituksena.

Vielä eräs seikka, joka ei myöskään ole saanut ymmärrystä martinlaaksolaisten keskuudessa, on liityntäpysäköinti. On täysin käsittämätöntä, miksi Vantaa järjestää aivan ehdoin tahdoin ulkokuntalaisten autoille ns. ”päivähoitopaikkoja” ja kaiken lisäksi vielä keskelle Martinlaakson kerrostaloaluetta ja vain heidän siirtymisekseen lähiliikennejunalla mm. Helsinkiin töihin. Samaan aikaan Vantaa aikoo heikentää ja vaikeuttaa yhdessä YTV:n kanssa omien kuntalaistensa työmatkoja. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että linjan 453 reittiä ei saa muuttaa nykyisestä miltään osin. Myös poikittaislinjojen hyödyntämistä on kaikilta osin harkittava tarpeita vastaavaksi.

Keskusteluja YTV:n linjastouudistuksista on luettavissa tästä:

http://www.ytv.fi/keskustelu/forums/13/ShowForum.aspx

Edelleen kaapelidigipakosta

Kaapeliverkkojen "pakkodigitalisointi" (siis analogisten lähetysten kielto) on perusteeton. Jo viime vuonna ”unohdettiin” sopivasti Hollannin digitalisointitapauksessa mainita, että kaapeliverkoissa ei tarvinnut tehdä mitään ja sama ”unohtaminen” jatkui edelleen tiedottamisessa myös Ruotsin osalta ja Ahvenanmaasta ei ole uskallettu puhua sanaakaan!

Nyt 1.9. jälkeen Welhon verkossa on nähtävissä analogisena 9 kanavaa, joista todennäköisesti vielä kaksi putoaa pois vuodenvaihteessa (MusicTV ja Eurosport), mikäli kaapeliyhtiö ei tee jatkosopimusta niiden kanssa (jotkut kaapeliyhtiöt sisä-Suomessa ovat tiettävästi kuitenkin tehneet, mutta ei tiettävästi Welho). YLE näyttää nyt aikovan pitää tiukkaa linjaa tuon kuvitellun "jatkoajan" kanssa mikäli YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtajaa Kimmo Sasia on uskominen.

HS:ssa 30.8. Kimmo Sasi korostaa, että päätös YLE:n analogisten lähetysten päättymisestä kuuluu hallintoneuvostolle. Sasin mukaan Yleisradion linja on selvä: kaapelitalouksien analogisia lähetyksiä ei jatketa enää maaliskuussa... Samassa artikkelissa:...Sasi ei puhu enää prosenteista: koko kaapeliverkko digitalisoidaan niistä huolimatta. "Terveen järjen käyttö ei ole kiellettyä koskaan..." hän vielä toteaa. Tässä häneltä lienee kyllä kuningaspultti pudonnut päästä ja järki sen mukana, kun ei selkeästi näe tilannetta muualla maailmalla (eikä tarvitse mennä edes Ahvenanmaata kauemmaksi).

"Kyllä siinä ovat ulkomaiset ohjelmayhtiöt ihmetelleet tätä suomalaista kummallisuutta. Music Televisionin ja Eurosportin kaltaisten ulkomaisten kaapelikanavien edustajien on ollut vaikeaa käsittää, että digi-tv:n tulo lopettaa analogiset lähetykset myös kaapeliverkossa - sellaista kun ei ole muualla maailmassa tapahtunut...

...Suomalainen digi-tv tuo oivan lisän ulkomaalaisille esiteltävien kansallisten kummallisuuksien sarjaan eukonkannon ja suopotkupallon rinnalle!"

Tuo edellä oleva on puolestaan lyhennetty lainaus HS:n 1.9. Kuiskaajan kolumnista.

Mutta tässä lisää vettä myllyyn...

Miten nyt suu pannaan Kimmo Sasi (ja rakas YLE:n hallintoneuvosto)? Tässä mallia miten homma hoidetaan suuressa lännessä kansalaisten ehdoilla:

FCC: Cable companies must support analog until 2012 12 September 2007 23:38 by Dela

"While the United States prepares to switch to digital broadcasts in February 2009, new rules from the FCC for cable companies will mean some viewers with analog TVs will be fine for a few more years. The FCC voted 5-0 to require that cable operators must continue to make all local broadcasts available to their users, even if they have analog TVs. To keep providing for the analog users, the cable companies will have two choices, either provide its subscribers with converter boxes or convert the digital SD signal to analog SD and provide it across the lines."

Siis USA:ssa kaapeliyhtiöiden on tuettava asiakkaittensa analogista vastaaottoa vuoteen 2012 mikäli heillä on käytössään analoginen TV, joko toimittamalla heille sovitin tai muuntamalla lähetys analogiseksi.

http://www.afterdawn.com/news/archive/11089.cfm

Tuohan tarkoittaa siis analogisen must carry velvollisuuden jatkumista vuoteen 2012 ja senkin jälkeen tietysti saa lähettää. Kysessä ei siis ole mikään takaraja vaan eturaja. Miten siis YLE voi kieltää analogiset lähetykset kaapelissa? Näin katsojan kannalta katsottunahan YLE rikkoo näin viestintämarkkinalakia (tai YLE:n toimilupaehtoja)!

Tässä vielä toinenkin linkki suuresta maailmasta:

Non-digital customers get cable assurance

Jeff Richgels — 9/13/2007 10:34 am

Cable customers won't have to worry about losing their broadcast programming after the transition to digital television in 2009 under rules approved this week by the Federal Communications Commission. Beginning Feb. 18, 2009, broadcasters will stop transmitting analog signals. Customers who get their TV "over the air" via antennas will have to buy a converter box. The cost of the box will be mostly covered by a government-funded $1.5 billion coupon program.

http://www.madison.com/tct/business/241642

Siis amerikkalaisia antennitalouksien digisovitinhankintojakin tuetaan peräti hallituksen varoin.

Kaapeliverkoissa lähetyksien muuntaminen analogisiksi on ainoastaan ohjelmayhtiön ja kaapelioperaattorin välinen asia. Yksityiset televisioyhtiöt olisivat halukkaita lähettämään verkossa analogista signaalia digitaalisen ohella. Laitteethan ovat olemassa ja vielä käytössä. Vastaan haraavat vain YLE ja virkamiehet, toisin sanoen julkishallinto. Digiprojekti on malliesimerkki siitä, kuinka valtion monopoli runnoo läpi päätöksiä piittaamatta kansalaisten mielipiteistä.

- Miksi asioita ei voida oikaista julkisesti?

- Miksi tosiasioita peitellään Suomessa?

- Missä ovat kansalaisten vaikutusmahdollisuudet?

- Miksi YLE:llä on hallituksen lisäksi poliittisin perustein valittu (tekniikkaa täysin tuntematon) hallintoneuvosto?

Aina vaan YLE...

Vaikka tämä ei suoranaisesti liitykään digitalisointiin, niin ajankohta vain sotkee tilanteen entisestään.

Tuossa aamun aikana 17.9. tuli kiinntettyä huomiota sellaiseen seikkaan, että kun nyt YLE on siirtynyt uutisissaan 16:9 kuvasuhteeseen, niin kaikki uutis(arkisto)materiaalikin näytetään samassa kuvan korkeussuhteessa vaikka materiaali olisikin formaatiltaan 4:3, mutta kuvaa ei nyt annetakaan skaalautua koko ruudun kokoiseksi, vaan korkeus säilytetään ennallaan laajakuvaformaatin mukaisena. Tämä tietää sitä, että kuvassa on nyt mustat reunat joka puolella! Eli kuva näkyy entistä pienempänä keskellä ruutua! Huom. vika ei ole televisiossa vaan ohjelma-lähteessä. Esim. maikkarin (ja muidenkin kanavien) ohjelmissa skaalaukset toimivat automaattisesti (ja kylläkin myös YLE:n muissa ohjelmissa).

Esim. telkkari on 29", tällöin sen todellinen kuvakokohan on diagonaalisesti mitattuna vain 26,57" (67,5 cm). YLE:n uutisten uusi 16:9 formaatti (niinkuin kaikki muukin vastaava 16:9 materiaali) samalla ruudulla vastaa nyt 24.8" TV:tä (mustat palkit ylä- ja alareunoissa) ja kun nyt 4:3 matskua esitetään uutisten yhteydessä niin, että korkeus säilytetään ennallaan (eikä anneta skaalautua kuvaruudun täyteen 4:3 kokoon), niin tällainen kuvamateriaali onkin enää kooltaan 21,65" (55 cm)!

Miltä sitten näyttävät ohjelmat katsottuna 15":lla mökkitelkkarilla?

Digikriitikko Petteri Järvisen kootut artikkelit (2)

5.8.2007, muokattu 16.8.2007

Testikuvaa ja mielensäästäjää

Ylen Extra digikanavalla ei ole kesällä ollut lainkaan ohjelmaa. Ruudun täyttävät aamusta iltaan vuorottelevat testikuvat ja mielensäästäjä. Ei tässä näin pitänyt käydä. Digi-tv:n alkuaikoina Yle halusi itselleen useita kanavia ja saikin koko A-multipleksin. Nyt on huomattu, ettei digitalisointi säästäkään kustannuksia vaan lisää niitä: jakelu on halpaa, mutta ohjelmien tuottaminen kallista. Kaksi pääkanavaa näyttää jatkuvasti uusintoja, FST:llä on ohjelmaa vain muutama tunti päivässä ja Extralla ei tosiaan näytä olevan enää mitään lähetettävää.

Kun Yle on itsekin ilmaissut kiinnostuksensa toiminnan laajentamiseen nettipuolelle herää kysymys, mitä järkeä on lähettää VIITTÄ julkisen palvelun kanavaa viiden miljoonan ihmisen maassa. Määrä riittäisi kymmenen kertaa suuremman maan tarpeisiin. Yle voisi säästää palaamalla kahden kanavan järjestelmään. Multipleksin kapasiteetti voitaisiin hyödyntää teräväpiirtona, jolloin Yle saisi kilpailuedun kaupallisiin antennikanaviin verrattuna.

B-vaihtoehto olisi myydä kolme kanavapaikkaa kaupallisille asemille ja tilittää rahat Ylen käyttöön. Nykyisessä toimintaympäristössä Ylellä olisi varaa pyörittää kahta TV-kanavaa täytenä 24h-palveluna. Mikä järki ylipäätänsä oli pyrkiä kanavamäärän kasvattamiseen? Sellainen edustaa vanhaa analogista ajattelua.

Videonauhurien ja tallentavien digisovittimien aikakaudella kiinnostavat ohjelmat voi nauhoittaa vaikka keskellä yötä. Katselu muuttuu digitalisoinnin myötä muutoinkin epälineaariseksi: ohjelmia ei katsota livenä silloinkaan, kun ne tulevat parhaaseen katseluaikaan.

Lisäys 9.8.2007: Yle Extran "oikeat" lähetykset alkavat kuulemma parin viikon päästä. Odotan mielenkiinnolla, jääkö ajantappamiseen tarkoitettu mielensäästäjä käyttöön. Ilmeisesti jää, sillä Extrasta ei ole tulossa täyden palvelun kanavaa, vaan ohjelmaa lähetetään ainoastaan muutama tunti illassa. Miksi ihmeessä piti perustaa uusia kanavia, kun nyt ei ole varaa täyttää niitä ohjelmilla...

4.8.2007, muokattu 23.8.2007

Myytti kahden jakeluverkon kalleudesta

Analogisten antennilähetysten takarajasta 1.9.2007 ei ole haluttu joustaa, koska kahden rinnakkaisen jakeluverkon ylläpito tulee kalliiksi. Mutta kuinka kalliiksi? Epäilemättä analogisen verkon ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Kukaan ei ole julkisuudessa perännyt tarkempia tietoja analogiaverkon sammuttamisen kustannussäästöistä, eivätkä laskelmat ole julkisia. Yleisen uskomuksen mukaan kyse on noin 30 miljoonasta eurosta, joka jakautuu tasan YLEn ja kaupallisten toimijoiden kesken.

On vaikea tietää, onko luvuissa huomioitu esim. sitä, että Digita on jo pari vuotta sitten ilmoittanut nostavansa omia hintojaan analogialähetysten loppuessa (suora lainaus www-sivulta: "Kun analoginen tv-lähetystoiminta lopetetaan 31.8.2007 tai kun analogista tv-lähetystoimintaa mahdollisesti supistetaan jo tätä ennen, on yhteisen lähetysinfrastruktuurin kustannuksia jakavia lähettimiä nykyistä vähemmän.

Tämä tarkoittaa digitaalisten tv-lähetyspalveluiden tuotantokustannusten olennaista nousua. Digita tulee nostamaan DVB-T-kapasiteetin hintaa tätä muutosta vastaavasti"). Niin ikään on ilmeistä, että säästöt on laskettu vuoden 2007 alun lähettimien mukaisesti. Kun nyt on selvinnyt, etteivät ne riitäkään antamaan digikuvaa kaikkialle Suomeen, Digita joutuu rakentamaan 48 täytelähetintä. Niiden kustannukset siirtyvät epäilemättä myös tv-yhtiöiden maksamiin hintoihin.

Oletetaan, että YLE todella säästää 15 miljoonaa euroa analogialähetysten loppuessa. Määrä tuntuu paljolta, mutta YLEn liikevaihdosta summa on vain neljä prosenttia. Säästö tuskin auttaa YLEä pääsemään taloudellisesti omilleen, sillä leijonanosan kuluista haukkaavat henkilöstömenot ja ohjelmien tekeminen.

YLEn Teema-kanavan kustannukset olivat vuoden 2006 vuosikertomuksen mukaan 13 miljoonaa euroa eli lähes analogiasäästön verran. YLE24-kanavan kustannukset olivat peräti 28 miljoonaa. Ilmeisesti näihin lukuihin on jyvitetty muitakin kustannuksia. Kallein kanava oli TV2: 82 miljoonaa euroa. Jakelu ei siis ole kallista - ohjelmien tekeminen on. Tv-yhtiöiden säästöt tulevat viime kädessä katsojien maksettavaksi.

Lasketaanpa vielä toisella tavalla: 30 miljoonan säästö on 2,4 miljoonaa kotitaloutta kohti jaettuna 12,5 euroa. Tv-maksu nousee tänä vuonna 7,30 euroa. Kahdessa vuodessa tv-maksu nousee siis enemmän kuin mitä tv-yhtiöt säästävät. Vertailu on kieltämättä epäasiallinen, koska tv-maksurahat menevät yksin YLElle, mutta auttaa suhteuttamaan muutoin abstrakteja lukuja. Lukuja voi verrata myös sähkönkulutukseen.

Digitalisointi auttaa tv-yhtiötä säästämään lähetyspäässä (digitaalinen tv-lähetin kuluttaa vain murto-osan siitä energiasta, mitä analoginen lähetin tarvitsee), mutta katsojien on vastaavasti investoitava uusiin laitteisiin. Tuoreen tilaston mukaan alkuvuonna myytyjen digisovittimien keskihinta on ollut 181 euroa.

Jos siis jokaiseen televisioon hankitaan sovitin, kansantaloudelle koituu pelkistä laitehankinnoista 652 miljoonan euron lisälasku. Kestää yli 20 vuotta, ennen kuin nämä kustannukset on kuoletettu. Digisovittimien 17 euron vuosittainen sähkönkulutus aiheuttaa kansallisella tasolla 40 miljoonan euron ylimääräisen sähkölaskun. Analogia"säästöistä" aiheutuu siten 10 miljoonan ylimääräinen kulu.

25.6.2007

Formulat 1610 markkaa vuodessa

Plus-TV:ltä tänään tullut sähköposti ansaitsee vuoden understatement-tittelin: "1.9.2007 alkaen PlusTVpaketti sisältää jo peräti yhdeksän kanavaa! Samalla hinnoittelumme uudistuu. Mutta kuten huomaat, niin pienellä lisähinnalla saat muhkeasti enemmän sisältöä." "Pieni lisähinta" tarkoittaa tässä yhteydessä palvelun hinnan kaksinkertaistumista, mikä jo sinällään on törkeää.

Suorastaan loukkaavaksi asian tekee tapa, jolla uudesta hinnoittelusta ilmoitetaan sopivasti juhannuksen jälkeen, kun Suomi on hiljenemässä kesälomien viettoon. Ilmeisesti näin haluttiin minimoida hinnan kaksinkertaistamisen aiheuttamia julkisuushaittoja. "Pienen lisähinnan" jälkeen palvelu maksaa vaatimattomat 19,90 euroa + 2,5 euron korttimaksun kuukaudessa.

Ihan totta: formuloille tulee hintaa 268,80 euroa (1610 markkaa) vuodessa! Se on enemmän kuin TV-maksu. Itse en formuloita seuraa, mutta tunnen silti sääliä kaikkien formulafanien puolesta. Teitä riistetään surutta. PlusTV:n tarkoituksena on haalia mahdollisimman suuri asiakaskunta ja myydä sen jälkeen bisnes monikansalliselle yritykselle, jolloin omistajat pääsevät rahastamaan.

Hallituksen puheenjohtajana toimii sopivasti Arne Wessberg, joka Ylen toimitusjohtaja-aikanaan ajoi digi-tv:n Suomeen. Lisäys 24.7.2007: Aikuisviihdekanava (suom. pornokanava) siirtyy myös maksullisen television puolelle. Se ei sinänsä yllätä, ilmaiset pornokanavat ovat harvinaisia muuallakin maailmassa. Joka tapauksessa maksu-tv:n ansiosta katsoja joutuu jatkossa maksamaan ohjelmista, jotka ennen olivat ilmaisia. Tervetuloa maksukanavien maailmaan. On se hienoa, kun on valinnanvaraa!

20.4.2007

Keskusdigisovitin Yleisradioon?

Mitenkähän Yleisradio on itse varautunut analogialähetysten loppumiseen? Omien havaintojeni mukaan hyvin huonosti. Talossa on kymmeniä ellei satoja tv-vastaanottimia: aulatiloissa, toimituksissa, kahvioissa... Kaikki näyttävät olevan isoja kuvaputkimalleja, hankittu ilmeisesti kalliilla hinnalla 2000-luvun vaihteessa, kun yhtiöllä vielä riitti rahaa tuhlattavaksi asti. Kaikki ovat tietenkin analogisia laitteita.

Viimeksi käydessäni kysyin asiasta vahtimestarilta. Hänenkin televisionsa oli vanha putkimalli eikä kukaan ollut puhunut hänelle mitään digisovittimesta. Näyttääkin siltä, että kun analogialähetykset loppuvat, kymmenet televisiot pimenevät Isossa Pajassa ja Radiotalossa. Tulee ihan mieleen suutarin lasten kengät...

Yleisradio on tyyppiesimerkki kohteesta, jossa digitalisointi tuottaa harmaita hiuksia. Toimivien televisioiden raahaaminen kaatopaikalle ja niiden vaihto digimalleihin olisi satojen tuhansien eurojen odottamaton lisäkustannus aikana, jolloin raha on tiukassa. Asiaan on tietenkin yksinkertainen ratkaisu: keskusdigisovitin. Yleisradion kannattaa asentaa keskusdigisovitin ja jatkaa vanhojen televisioiden käyttöä niin pitkään kuin ne järkevästi toimivat. Me tv-maksun suorittaneet suorastaan edellytämme sitä. Näin Tunturikin saa omakohtaista kokemusta keskusdigisovittimien toimivuudesta.

Lisäys 15.8.2007: Päivän Ilta-Sanomat tietää kertoa, että Yle joutuu hankkimaan televisioihinsa yli 1000 digisovitinta, joiden hinnaksi tulee noin 100 000 eurolla. Ylellä on itsellään koko maassa hieman yli 2000 televisiota, mutta kaikkiin ei hankita sovitinta. Hmm... mitähän niille muille televisioille sitten tehdään?

Kaksi miljoonaa digisovitinta

STT:n uutisen mukaan "Digisovittimien määrä Suomessa on puhkaissut kahden miljoonan rajan." Määrä kuulostaa paljolta, mutta on oikeasti vähän. Suomessa on varovasti arvioiden 2,2 miljoonaa kotitaloutta. Keskimäärin kotitalouksissa on 1,6 tv-vastaanotinta. Jos oletetaan, että kaikki ovat analogisia, niiden digiaikaan saattamiseen tarvitaan siis 3,52 miljoonaa sovitinta. Tällä tavalla laskettuna vasta vähän yli puolet (57 %) Suomen tv-kannasta on digitalisoitu. Määrä on paljon alhaisempi kuin se luku, joka lasketaan digiaikaan siirtyneistä kotitalouksista. Tällöin talous lasketaan digitalisoituneeksi, jos yksikin sen televisio on varustettu digisovittimella.

Todennäköisesti oikea digiluku on vielä alempi kuin 57 %, sillä ilmeisesti kaksi miljoonaa viittaa Suomessa kumulatiivisesti myytyjen digisovitinten määrään. On paljon ihmisiä, jotka ovat ehtineet jo ostaa useita laitteita samaan televisioon. Moni huonosti toimiva laite on korvattu uudella, perusmalleja on vaihdettu tallentaviin jne. Voi vain arvailla, mikä on todellinen digiaikaan siirtyneiden vastaanotinten osuus. Alle puolet?

Viralliset yleisyysluvut ovat joka tapauksessa optimistisia eivätkä ota huomioon samassa taloudessa olevia useita vastaanottimia. Yksi asia on kuitenkin varma: tv-kauppiaiden kulta-aika jatkuu. Vaikka analogiamuunnoksen salliminen hidastaisikin laitteiden hankintaa, pois jäävät asiakkaat ovat niitä, jotka olisivat tyytyneet karvalakkimalliin. Euromääräisesti laskien kauppiaiden menetys ei ole suuri. Paremmat ja kalliimmat tallentavat mallit myyvät jatkossakin erittäin hyvin. Ja myytävää riittää vielä vuosiksi, sillä ainakin pari miljoonaa tv-vastaanotinta on vielä ilman sovitinta.

17.4.2007, päivitetty 20.4.2007

Digi-tv-ministeri Lindenin ensimmäinen kannanotto

Tieto Suvi Lindenin valinnasta viestintäministeriksi ei ehtinyt vanheta monta tuntia, kun hän jo kiirehti antamaan ensimmäisen lausuntonsa - ja tietenkin digi-tv:stä. Linden arvosteli Yleisradiota sekavasta toiminnasta eikä pitänyt viisaana sitä, että digilähetysten analogiseksi muuttamiselle on lupailtu lisäaikaa. Suvi Linden tuntee digiasiat hyvin. Hänellä on kokemusta digitalisoinnin alkuvuosilta, sillä hän toimi kulttuuriministerinä juuri niinä vuosina, jolloin ratkaisevat digi-tv-päätökset tehtiin ja lähetykset aloitettiin.

Lindenillä oli rohkeutta esittää 3.2.2001, että digilähetysten aloitusta siirrettäisiin seuraavaan vuoteen. Lindenin mielestä epävarmassa tilanteessa olisi ollut parempi siirtää aloitusta kuin ottaa riski lanseerauksen epäonnistumisesta. Lindenin ehdotus ei saanut tuolloin riittävästi kannatusta ja LVM päätti pitää kiinni kertaalleen jo sovitusta aloituspäivästä.

Digilähetysten Big Bang latistui pelkäksi tussahdukseksi ja epäonnistumisen leima tahrasi digiprojektin vuosiksi eteenpäin. Ensimmäisessä lausunnossaan Linden ei perustellut, miksei kaapelikatsojille saisi antaa lisäaikaa siirtymiseen. Mikä digitalisoinnissa on niin ihmeellistä, että se pitää toteuttaa katsojien tahdosta piittaamatta? Olisiko Linden nähnyt kaapeliverkon digitalisoinnin niin tärkeänä, että hänen mielestään muutama satatuhatta katsojaa olisi saanut jäädä ilman kuvaa syksyllä? Kun on kerran päätetty, niin täytyyhän siitä pitää kiinni - niinkö?

Olisi luullut, että kokoomuslainen Linden antaisi katsojille mahdollisuuden päättää ja valita itse. Eikö Kokoomuksen perusarvoihin kuulu moniarvoisuus, valinnanvapaus, kansalaisen omat päätökset ja markkinavoimien kunnioittaminen? Mikä digi-tv:ssä on niin ihmeellistä, että se pitää pakottaa niillekin, jotka eivät sitä tarvitse eivätkä halua?

Antennipuolen digitalisointia voidaan perustella kanavien lisääntymisellä ja taajuuksien säästymisellä. Molempia perusteluja voi kritisoida, mutta ainakin ne ovat olemassa. Kaapeliverkon digitalisointiin ei ole vastaavaa tarvetta, eikä sitä ole tietääkseni edes yritetty missään muualla kuin Suomessa. Ehkä Linden pystyy julkisuudessa perustelemaan, miksi katsojille ei pidä antaa lisäaikaa, vaan heidän tulee hankkia digisovitin.

Jos Linden perustelee asian riittävän hyvin, kansalaiset varmasti hankkivat sovittimen ja koko ongelma poistuu itsestään. Perussuomalaisten Soini arvosteli hallituksen salkkuja keveiksi. Onkin vaikea nähdä, mitä pelkän viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluu. Ehkä tarkoituksena olikin tehdä Lindenistä digi-tv-ministeri?

Digikriitikko Petteri Järvisen kootut artikkelit

19.8.2007, päivitetty 22.8.2007
Teräväpiirto ja sen lisäarvo
Digipappa Tauno Äijälä rauhoitteli tänään radion digi-illassa soittajia sillä, että nykyiset tv-kanavat säilyvät perustarkkuudella (ts. suttupiirtona) ainakin seuraavat 10 vuotta. Kenenkään digisovitinta nyt ostavan ei siis tarvitse pelätä, että laite vanhenisi parissa vuodessa, kun teräväpiirtolähetykset alkavat.
Yleisradion Mikael Jungner muotoili saman asian 15.8.2007 tv-illassa suunnilleen näin: teräväpiirron lisäarvo on vähäinen ja voi olla, ettei Yleisradio tule koskaan käyttämään sitä ainakaan antenniverkossa. Yleisradio tekee päätöksiä teräväpiirrosta vuonna 2010.
Vallalla tuntuu olevan ajatus että ne, jotka haluavat katsoa teräväpiirtolähetyksiä, saavat maksaa siitä erikseen kaupallisille toimijoille. Teräväpiirto nähdään jonkinlaisena maksullisena lisäpalveluna.
Pidän tällaista ajattelua kummallisena ja lyhytnäköisenä. Oltiinpa teräväpiirron tarpeellisuudesta mitä mieltä tahansa, se yleistyy vääjäämättä. Sen takaavat laite- ja sisältöteollisuus, jolle kyse on isoista rahoista. Television kehitys ei todellakaan lopu digitalisointiin, päinvastoin.
En voi kuvitella, että Yleisradio olisi 1970-luvun alussa suhtautunut yhtä penseästi värilähetyksiin. "Ne, jotka haluavat nähdä värejä, katsokoot Mainostelevision ohjelmia. Mustavalkoinen kuva riittää meille. Hyvälle ohjelmalle riittää katsojia ilman värejäkin." Jos Yleisradio olisi jättäytynyt mustavalkoiseksi, se olisi ennen pitkää menettänyt katsojansa. Väri olisi houkutellut katsojat mainospöllön perään.
Kuka olisi tänään valmis katsomaan mustavalkoisia ohjelmia, vaikka ne olisivat hyviäkin? Etteikö kuvan laadulla muka ole merkitystä?
Ruotsissa ajatellaan toisin. SVT aloitti antenniverkon teräväpiirtolähetykset toukokuussa. Se haluaa pysyä mukana kehityksessä ja kilpailla katsojista jatkossakin.
Ellei Yleisradio seuraa ruotsalaisten esimerkkiä ja kiinnostu teräväpiirrosta ajoissa, se on vaarassa menettää katsojat kaupallisille kanaville. Sisällön merkityksen korostaminen ja pelkän suttupiirron varaan jättäytyminen voi koitua kohtalokkaaksi julkiselle palvelulle.

18.8.2007, muokattu 19.8.2007
Miten digiprojekti onnistui?
Näin analogia-ajan lähestyessä loppuaan digiprojektissa pitkään mukana olleet henkilöt kommentoivat haastatteluissa kehitystä tyytyväisenä: "hyvinhän tämä digiprojekti meni".
Itsetyytyväisyyteen ei pitäisi olla aihetta, sillä juuri mikään digiprojektin alkuperäisistä tavoitteista ei toteutunut. Antenniverkko saatiin kyllä digitalisoitua, mutta ellei kaapeliverkoille olisi myönnetty lisäaikaa, senkin aikataulu olisi pettänyt pahasti.
Alunperin digi-tv:n piti olla paljon muutakin kuin vain digitalisoitu televisio. Niin - mitkä olivatkaan digiprojektin alkuperäiset tavoitteet? Millä television digitalisointia aikanaan perusteltiin? Kuka muistaa, mitä päättäjille luvattiin, jotta heidät saatiin tukemaan hanketta? Ainakin nämä:

• Jakeluverkko säilyy kansallisessa omistuksessa. Digitalisoinnilla haluttiin varmistaa, että television jakeluverkko pysyisi jatkossakin suomalaisten hallinnassa. Sillä voisi olla merkitystä mahdollisen kriisitilanteen aikana. Pelättiin, että jos suomalaiset ehtivät hankkia laajassa mitassa satelliittilautasia, verkon ja lähetystoiminnan hallinta karkaa ulkomaille. Kustannussyistä jakeluyhtiö Digita myytiin kuitenkin ulkomaille heti, kun ostaja löytyi.

Lopputulos: kansainväliset sijoittajat omistavat nyt suomalaisen antennijakeluverkon.

• Uudentyyppiset ohjelmat. Digitalisoinnin piti synnyttää aivan uudenlaista ohjelmatuotantoa ja luoda markkinoita kotimaisille osaajille. Kesällä 1999 jaetuista tv-toimiluvista yhden sai WSOY:n Alfa-kanava, jonka piti tarjota koulutusta. Wellnetin "hyvän olon palveluverkko" sai toimiluvan uudentyyppiselle palvelukokonaisuudelle. Myös Turun, Helsingin ja Pirkanmaan paikallis-tv:t saivat toimiluvat. Mikään näistä kolmesta ei selvinnyt alkua pidemmälle. WSOY luopui Alfa-kanavan toimiluvasta pari päivää ennen digilähetysten virallista aloituspäivää ja Wellnetin rahoittajat luopuivat runsaan vuoden jälkeen.

Lopputulos: mitään uudentyyppistä tv-toimintaa ei syntynyt.

• Tietoyhteiskuntapalvelut. MHP-tekniikan varaan rakennetuilla palveluilla piti toteuttaa koko kansan tietoyhteiskunta sähköposteineen ja pankkipalveluineen. Mainostajille piti avautua aivan uudet markkinat vuorovaikutteisten tv-mainosten kautta.

Lopputulos: mikään näistä ei toteutunut.

• Nokian vahva rooli. Nokiasta piti tulla merkittävä tekijä digiaikaan siirryttäessä, olihan sillä pitkä kokemus televisioiden ja satelliittiboksien (STB) valmistamisesta. Nokia keskittyi kuitenkin puhelimiin ja vähän myöhemmin mobiilitelevisioon. Globalisaation seurauksena kaikki tv- ja sovitintuotanto siirtyi Kaukoitään, eikä alalla taida olla enää yhtään eurooppalaista toimijaa.

Lopputulos: Nokialla ei ole mitään tekemistä digi-tv:n kanssa (DVB-H perustuu erilaiseen ip-tekniikkaan).

• Kustannussäästöt. Digitalisoinnin luvattiin säästävän kustannuksia, jolloin ohjelmatarjonta monipuolistuu ja kotimaisille tekijöille riittää töitä. Todellisuudessa suomalaiset tekijät ja tuotantoyhtiöt ovat ahtaammalla kuin koskaan, kun kanavat näyttävät halvalla ostettua jenkkiohjelmistoa.

Lopputulos: mahdolliset säästöt ovat hyödyttäneet lähinnä kaupallisten tv-yhtiöiden osakkeenomistajia.

• Edelläkävijä hyötyy kehityksestä. Suomesta haluttiin tehdä edelläkävijä, koska sen uskottiin antavan kilpailuetua Nokialle, MHP-sovellusten kehittäjille ym. Tämäkin tavoite kääntyi päälaelleen, kun Suomi koki tyypillisen pioneerin kohtalon. Lopputulos: kiirehtimisen ja tiukan aikataulun vuoksi suomalaisista tuli keskeneräisen tekniikan testaajia, jotka maksoivat oppirahat muiden maiden puolesta (yli 400 000 soittoa digi-infoon kolmessa vuodessa).

• Kansainvälisten kanavien torjuminen Suomesta. Digitalisoinnin tärkeimpiä perusteluita oli torjua kansainvälisten maksu- ja satelliittikanavien tulo Suomeen. Suomeen haluttiin luoda tv-järjestelmä, jossa olisi riittävästi kotimaisia toimijoita ja tarjontaa kilpailemaan monikansallisia, maksullisia taivaskanavia vastaan. Keskeinen tavoite ei ainoastaan epäonnistunut, vaan kääntyi suorastaan päälaelleen: lopulta kansainväliset kanavat toivotettiin tervetulleiksi Suomeen, jotta suurelle kanavamäärälle saatiin kaupallisesti kestäviä toimijoita.

Lopputulos: tapahtui juuri se, mitä yritettiin välttää.

Nyt on saatu havaita, ettei digi-tv olekaan muuta kuin vanha televisio, jossa on vain aiempaa enemmän kanavia, ja niistäkin osa vain maksullisina. Kansallinen digiprojekti on epäonnistunut lähes kaikilla mittareilla. Nähtäväksi jää, milloin hankkeen vetäjillä on rohkeutta myöntää se.
Se, että kaikki meni mönkään, ei ollut tekijöiden vika. Pienen maan yritys ohjata markkinoita johti virheinvestointeihin ja tuli kalliiksi, mutta lopputulokseen sillä ei ollut juurikaan vaikutusta. Suomessa toteutui vääjäämätön, kansainvälinen kehitys, joka olisi tapahtunut joka tapauksessa. Suomen televisio ei ole enää kansallinen instituutio vaan osa globaaleja markkinoita.

17.8.2007
Harhautettiinko päättäjiä?
Jos digiprojektin alkaessa olisi kerrottu, että vuonna 2007 digitelevisio tarkoittaa vain kanavamäärän lisääntymistä (1.9. alkaen noin 27 tv-kanavaa, joista 16 maksullisia), olisiko maan hallitus päättänyt digitalisoinnista? Olisiko hallintoneuvosto antanut Ylelle luvan lähteä digiveturiksi jos se olisi tiennyt, millaisen toimintaympäristön kehitys tuottaa?
Missä nyt on paikallis-tv? Miksei 27 kanavan joukossa ole yhtään sivistys-, koulutus- tai esim. kansalaisjärjestöjen ylläpitämää kanavaa? Pornokanava kyllä löytyy, mutta se ei varmaankaan ollut digiprojektin alkuperäinen tavoite. Miksi kehitys koitui vain maksu-tv:n eduksi?
Tulee mieleen kysymys, johdettiinko hallitusta ja hallintoneuvostoa tarkoituksella harhaan lupauksilla tietoyhteiskunnasta ja kotimaisen osaamisen merkityksestä. Oliko insinööriusko vilpitöntä, vai käyttikö joku sitä keppihevosena omille tavoitteilleen?

16.8.2007
Digi-tv ja muutosvastarinta
Joissakin kirjoituksissa on rinnastettu television digitalisointia kritisoivat jääräpäiksi, jotka vastustavat periaatteen vuoksi kaikkia muutoksia. Jos he saisivat päättää, katsoisimme yhä mustavalkoista televisiota, naputtelisimme kirjoituskoneita ja puhuisimme lankapuhelimella.
Yhdessä tärkeässä suhteessa television digitalisointi eroaa kaikista aiemmista muutoksista: siitä on päätetty hallitustasolla ja siksi se koskee jokaista suomalaista. Siirtymät mustavalkoisesta televisiosta värilliseen, monolähetyksistä stereoon, analogisesta NMT-puhelimesta digitaaliseen GSM:ään tai vaikkapa filmikameroista digipokkareihin tapahtuivat markkinalähtöisesti. Ihmiset saivat siirtyä uuteen aikaan sitten, kun itse halusivat.
Digi-tv:hen siirtyminen taitaa olla Suomen historiassa ensimmäinen kerta, kun koko kansa pakotetaan hallinnollisilla päätöksillä teknologiseen muutokseen. Tämän vuoksi hankkeelta on lupa vaatia erittäin hyviä perusteluita. Niitä voi olla kahdentyyppisiä:
• Kansallinen etu. Valtio voi määrätä kansalaisia silloin, kun kyseessä on kansallinen etu. Televisiokanavien määrän tai katseluun kulutetun ajan lisääminen ei ole kansallinen etu, pikemminkin päinvastoin. Alkuperäisessä digiprojektissa tavoiteltiin hyötyä Suomen liike- ja kulttuurielämälle, tietoyhteiskunnalle ja jopa kansalliselle turvallisuudelle. Ne tavoitteet jäivät kuitenkin saavuttamatta.
• Pakko. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomenkin digitalisoimaan tv-lähetyksensä. EU:n tavoiteaikataulu on vuodessa 2012; kansainvälinen Geneven sopimuksen takaraja on 17.6.2015.
Koska kansallista etua ei enää ole, jäljelle jää vain pakko.

13.8.2007, muokattu 22.8.2007
Miksi kaapeliverkko pitää digitalisoida?
Suomi on tietääkseni ainoana maailmassa päätynyt digitalisoimaan myös kaapeli-tv-verkon. Mitään todellista pakkoa siihen ei ole: kaapeliverkossa riittää vapaita taajuuksia, eikä analogialähetysten lopettamisella säästetä mitään. Esimerkiksi Ruotsissa kaapeliverkko elää omaa elämäänsä, eikä antennipuolen digisiirtymä vaikuta siihen millään tavalla.
Virallinen selitys Suomen valitsemalle linjalle on se, että Yleisradiolla on velvollisuus tarjota palvelunsa saman sisältöisinä kaikkien saataville. Siis sähköinen ohjelmaopas (EPG) ja vammaispalvelut (äänitekstitys, suomenkieliset tekstit suomalaisissa ohjelmissa) ovat riittävä syy sille, että noin puolen miljoonan kotitalouden on vastentahtoisesti ostettava uudet laitteet?
Suomen 2,4 miljoonasta kotitaloudesta noin puolet on kaapeli-tv:n piirissä. Näistä runsas puolet on tähän mennessä hankkinut digilaitteen. Voi olettaa, että jäljelle jääneet puoli miljoonaa taloutta eivät ole nähneet EPG:tä, vammaispalveluita tai uusia kanavia riittävän houkuttelevina, jotta heidän kannattaisi hankkia keskimäärin 181 euron hintainen digisovitin.
Yleisradio kielsi pitkään signaalinsa muuntamisen analogiseksi. Keväällä 2007 se joutui antamaan periksi ja kaapelikatsojat saivat lisäaikaa 29.2.2008 asti. Virallinen kanta on, että sen jälkeen kaapeliverkossa saa siirtää vain digitaalisia tv-lähetyksiä. Ministeriöllä ei kuitenkaan ole lakia, jonka nojalla analogiset kaapelilähetykset voitaisiin kieltää - ne jatkuvat, jos tv-kanavat, kaapeliyhtiöt ja heidän asiakkaansa niin haluavat.
Kaapeli-tv-yhtiöt ovat tietenkin hyvillään digipakosta. Se tietää niille uusia maksukanavien tilaajia, koska uusissa laitteissa maksukorttipaikka on valmiina eikä esimerkiksi Formuloita näe enää mainosrahoitteisesti. Lisäksi moni analogia-aikana kaapeliverkossa ilmaiseksi näkynyt ulkomainen tv-kanava muuttuukin digitalisoinnin myötä maksulliseksi.
Digitalisoinnin seurauksena uusille maksukanaville ja teräväpiirtolähetyksille jää entistä enemmän tilaa. Yksityisten kaapeliyhtiöiden bisneksen tukeminen ei kuitenkaan liene liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä? Yksin pakollisista laitehankinnoista seuraa noin 90 miljoonan euron tulonsiirto tv-kauppiaille. On hyvin kuvaavaa koko digiprojektille, ettei kukaan ole julkisuudessa kyseenalaistanut tällaista menettelyä.
Miksi kaapeliverkko ylipäätänsä velvoitettiin digitalisoitumaan? Oma teoriani on, että päätös periytyy digi-tv:n alkuajoilta, jolloin vielä vannottiin MHP:n nimiin. Kaapelikatsojia ei voitu jättää tietoyhteiskuntapalveluiden ulkopuolelle. Linjavalintaa ei muutettu, vaikka sen perustelut hävisivätkin.
Digilähetyksiin siirtymisen pitäisi olla operaattorin ja asiakkaiden välinen asia. Normaalina yrityksenä kaapeli-tv-yhtiö toimii niin, että asiakkaiden enemmistön tahto toteutuu. Ja niinhän sen pitää ollakin, ilman valtion puuttumista asiaan.
Lisäys 25.8.2007: Ahvenanmaalla kaapelikanavat aikovat jatkaa analogisina helmikuun 2008 jälkeenkin. Olen yllättynyt, elleivät myös suomalaiset kaapelioperaattorit päädy samanlaiseen ratkaisuun.

12.8.2007
Vuoden antiympäristöteko
Digiajan alkaessa kymmeniä tuhansia televisioita päätyy tarpeettomina kaatopaikalle. Periaatteessa vanhoja putkitelevisioita voitaisiin yhä käyttää hankkimalla niihin digisovittimet, mutta monissa tapauksissa erillinen sovitin on niin hankala ratkaisu, että kannattaa mieluummin hankkia uusi digitelevisio.
Espoon Ämmänsuon kaatopaikalla on varauduttu digiaikaan tuomalla paikalle metallihäkki, jonka kyljessä lukee isolla TELEVISIOT.
Täysin toimivien televisioiden päätyminen kaatopaikalle on osa digiajasta maksettavaa hintaa. Toinen osa on lisääntyvä sähkönkulutus. Motiva, Kuluttajavirasto ja TUKES arvioivat keväällä 2007, että digisovittimet kuluttavat n. 3,7 % kaikesta Suomen kotitalouksien käyttämästä sähköstä. Se vastaa 19 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosikulutusta. Digisovittimista aiheutuva 44 megawatin lisäkulutus vastaa yhden voimalan tuotantoa. Kotitaloutta kohti sähkö maksaa 17 euroa vuodessa, koko Suomessa siis 41 miljoonaa euroa.
Onkin erikoista, ettei kukaan ole vaatinut ympäristöselvityksen tekemistä digitalisoinnista. On niitä vaadittu pienemmistäkin hankkeista.

http://www.pjoy.fi/lehdet/index.html

Linkkejä digi-tv:stä käytyihin keskusteluihin

DIGIJUTTULINKKEJÄ

PETTERI JÄRVISEN KIRJOITUKSIA ERI LEHTIIN
http://www.pjoy.fi/lehdet/index.html

HELSINGIN SANOMIEN KESKUSTELUPALSTOILTA NOUKITTUJA
http://www.hs.fi/keskustelu/Digiaika+voi+kasvattaa+s%E4hk%F6laskua/thread.jspa?threadID=71540&tstart=40
http://www.hs.fi/keskustelu/Analoginen+tv-tarjonta+jatkuu+Ahvenanmaalla/thread.jspa?threadID=71403&tstart=60
http://www.hs.fi/keskustelu/Valtiovallan+harharetket/thread.jspa?threadID=71229&tstart=80
http://www.hs.fi/keskustelu/%22Kaapeli-tv%3An+digipakko+on+tarpeeton%22/thread.jspa?threadID=70528&tstart=160
http://www.hs.fi/keskustelu/Digitaaliset+televisiol%E4hetykset+alkavat+pian/thread.jspa?threadID=70083&tstart=200
http://www.hs.fi/keskustelu/Digi-TV+yhteenveto%3A+tiedoksi+p%E4%E4tt%E4jille+%281%29/thread.jspa?threadID=69730&tstart=240
http://www.hs.fi/keskustelu/Valtakunnallinen+digiviikko+alkaa+maanantaina/thread.jspa?threadID=69469&tstart=280
http://www.hs.fi/keskustelu/Kes%E4m%F6killekin+digitelevisio/thread.jspa?threadID=60537&tstart=40
http://www.hs.fi/keskustelu/Kannattaako+kaapeli-tv-kotien+lyk%E4t%E4+digisovittimen+hankintaa%3F/thread.jspa?threadID=69788&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Kaapeliverkon+digikielto+ensi+helmikuussa+rajoittaa+vapaata+kilpailua/thread.jspa?threadID=72751&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Digim%F6hl%E4ilyt+ja+tekij%E4t+vastuuseen/thread.jspa?threadID=67114&tstart=20
http://www.hs.fi/keskustelu/Kaapelimaksu+%2B+digi+%28omakotitalossa%29/thread.jspa?threadID=71773&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Jatketaan+DIGI+TV+siirtym%E4aikaa/thread.jspa?threadID=73194&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Kuolevat+tallentavat+digiboksit/thread.jspa?threadID=70091&tstart=0

ILTALEHDEN DIGIKESKUSTELUPALSTA
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=362&start=0
http://www.iltalehti.fi/digi/

ILTASANOMIEN DIGIJUTUT
http://blogit.iltasanomat.fi/digi/
http://blogit.iltasanomat.fi/digi/?cat=2 Iltasanomien digitohtorin kirjoituksia (hyviä asiallisia vinkkejä)
TALOUSSANOMAT DIGIKESKUSTELUJA
http://www.digitoday.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=57370

TALOUSELÄMÄ DIGIKESKUTELUJA
http://www.talouselama.fi/displayCommentList.do?threadId=58527

AAMULEHTI DIGIKESKUSTELUJA
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=133&start=0

TEKNIIKKA & TALOUS DIGIKESKUSTELUJA
http://www.tekniikkatalous.fi/displayCommentList.do?threadId=43426

SUOMI 24 DIGIKESKUSTELUJA
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=107&conference=4500000000000395&subcat=800

TURUN SANOMAT
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-20,104:2:479842,1:0:0:0:0:0:
YLE BLOGIT / TERTTU LENSU
http://blogit.yleradio1.yle.fi/napitvastakkain/digitv

DIGITODAY
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=200414228
http://www.digitoday.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=57370

TIETOKONE
http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/?p=241

Suomalainen kummallisuus

HS:ssa lauantaina 1.9.2007 nimimerkki "Kuiskaaja" kirjoittaa Kohtauksia kulttuurielämästä osiossa:

"Suomalainen digi-tv ei mahdu ulkomaalaisten tajuntaan.Television digisiirtymän vaiheet ovat hämmentäneet suomalaisia, mutta myös hankkeeseen vihityt ulkomaalaiset ovat joutuneet pyörittelemään päätään.Music Televisionin ja Eurosportin kaltaisten ulkomaisten kaapeli-kanavien edustajien on ollut vaikea käsittää, että digi-tv:n tulo lopettaa analogiset lähetykset antenniverkon lisäksi myös kaapeliverkossa - sellaista kun ei ole muualla maailmassa tapahtunut.

Vasta suomalaisten sikeät vakuuttelut ovat saaneet muun maailman tv-pomot vakuuttuneiksi siitä, että he ovat todellakin ymmärtäneet asian oikein. Suomalainen digi-tv tuo oivan lisän ulkomaalaisille esiteltävien kansallisten kummallisuuksien sarjaan, eukonkannon ja suojalkapallon rinnalle."

Voiko tuota sen paremmin sanoa. Tuohon on todella helppo yhtyä. Päättäjillämme (lähinnä ohjelmayhtiöillä ja kaapelioperaattoreilla) on nyt vielä hieman vajaa puoli vuotta aikaa vetää takaisin tuo perusteeton komento kaapeliverkkojen pakkodigitalisoinnista kasvojaan menettä-mättä. Pelkäänpä pahoin, ettei kenelläkään riitä tuota ns. "munaa" todeta tekevänsä kaikkien aikojen suurinta kansantaloudellista mokaa.

Kaapeliverkon digipakko

Kaapeliverkon digipakko – kansalaisen näkemys

HS:n mielepidepalstalla Kuisma Lappalainen kritisoi aivan aiheellisesti digitalisoinnissa tehtyjä virheitä. Kuten hän tekstin lopussa mainitsee, nyt tehtyjä virheitä tuskin on enää helppo lähteä korjaamaan, vaikka keskussovittimien käyttö onkin nyt tullut sallituksi. On vielä jäljellä sentään yksi, jonka suhteen on selkeä ja oikeudenmukainen toteutus vielä mahdollista – kaapeliverkkojen pakkodigitalisointi (siis analogisten lähetysten pakkolakkauttaminen kaapeliverkoista), kun sen mielettömyys ja perusteettomuus vain uskallettaisiin virallisesti julkisuudessa ilmoittaa.
Sen on asiantuntijoita myöden todettu olevan täysin perusteeton eikä perustu mihinkään lakiin eikä esim. minkään viranomaisen ”pakotteisiin”. Siitä seuraavassa lainauksena kysymys ja vastaus eräältä keskustelupalstalta:

Kysymys: ”Saako kaapeliyhtiö lähettää TV-lähetykset sekä digitaalisina että analogisina helmikuun 2008 lopun jälkeenkin?”

Liikenne- ja viestintäministeriön mediayksikön Maaret Suomen vastaus: ”Liikenne- ja viestintä-ministeriön tiedote ei sisällä viranomaismääräyksiä. Se ei myöskään ole suositus tai ohje. Tiedotteessa kerrotaan ministeriön näkemys siitä, kuinka kokonaan digitaaliseen televisioon siirtyminen tulisi käytännössä järjestää.
Viestintälainsäädäntö ei estä kaapelitelevisiota lähettämästä televisioyhtiöiden ohjelmis-toja myös analogisena digitaalisen signaalin lisäksi, jos televisioyhtiöt antavat siihen suostumuksensa. Eli kuten aiemmin totesin, yhtiöiden tulee sopia asiasta keskenään.
Tiedotteessa mainitut neuvottelijat ovat valtakunnallisen analogisen televisiotoiminnan harjoittajat, Suomen Kaapelitelevisioliitto ry sekä ministeriö, joka on toiminut asiassa välittäjänä.”

Siis mitään kaapeliverkon digitalisointipakkoa ei ole lainkaan olemassa, kuten julkisuu-dessa on erittäin selvästi annettu ymmärtää. Näin on vain saatu ihmiset paniikinomaisesti hankkimaan itselleen digisovittimia, joita loppujen lopuksi ei välttämättä kaapeliverkoissa tarvittaisikaan. Samaan perusteettomuuteen kaatui keväällä myös keskussovittimien käyttökielto, kun eräs nimeltä mainitsematon julkisen palvelun yhtiö pitkin hampain suostui lähetysten muuntamiseen analogisiksi keskussovittimilla myös taloyhtiöissä.

Analogisten lähetysten poistamisella kaapeliverkoista ei myöskään ole mitään tekemistä tekniikan kanssa, koska siellä ei mitään kapasiteettipulaa ole. Esim. Welhon verkossa voi tälläkin hetkellä seurata lähetyksiä KOLMESSA muodossa: analogisena, DVB-T muodossa vuoden 2009 loppuun saakka (Welholta saamani ilmoituksen mukaan) sekä tietysti DVB-C muodossa kaikkine lisäpalveluineen ja maksukanavamahdollisuuksineen.

Eräs toinen huomion arvoinen seikka on myös digisovittimien hankkimisen myötä aiheutuva sähkönkulutuksen lisäys, joka on eri yhteyksissä todettu sangen merkittäväksi.
Tässä lainaus Tietoviikko-lehden jutusta, joka oli jatkona LVM:n "jatkoaika"-keskusteluille:

”Kuluttajavirasto muistuttaa digiboksin sähkönkulutuksesta
Jos suomalaiset siirtyvät digiaikaan liikenne- ja viestintäministeriön toivomalla tavalla eli kukin hankkimalla oman digisovittimen, bokseja on elokuun lopulla maassamme noin 2,4 miljoonaa.
Energiansäästöä ja uusiutuvan energian käyttöä edistävä Motiva, Kuluttajavirasto ja Turvatek-niikan keskus Tukes muistuttavat kuluttajia digisovittimien kuluttamasta sähköstä.
- - - - -
Samalla muistutetaan, että myös valmiustilassa digisovitin kuluttaa sähköä. Jos sovitinta pitää jatkuvasti valmiustilassa, sähköä kuluu jopa noin 160 kilowattituntia vuodessa, rahana noin 17 euroa. Määrä on laskettu keskimääräisen, kahden virittimen tallentavan digiboksin kuluttaman sähkön mukaan.
Maanlaajuisesti tarkasteltuna sähköä kuluisi yli 380 gigawattituntia eli yli 19 000 sähköläm-mitteisen pientalon vuosikulutuksen verran vuodessa, jos jokaisessa taloudessa olisi yksi tallentava sovitin jatkuvasti valmiustilassa. Motivan, Kuluttajaviraston ja Tukesin mukaan suomalaiset kuluttajat voivat säästää yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa joka vuosi käyttämällä hyvälaatuisia digisovittimia sähköä säästävällä tavalla.”

Tässä on selkeä näkökulma kuluttajan kannalta. Yllä olevat kulutusluvut ovat kuitenkin vielä mitä todennäköisimmin paljonkin alakantissa, sillä useimmissa kotitalouksissa ei pärjätä pelkästään yhdellä digisovittimella. Kotitalouksissa on television lisäksi hyvin yleisesti useita muitakin analogisella virittimellä varustettuja yhä täysin toimintakuntoisia laitteita, kuten tallentavat video-nauhurit ja DVD-laitteet, jotka digiaikana vaativat myös oman digitaalisen virittimen (digisovit-timen) ohjelmien mahdollista tallentamista varten.
Näiden lisäksi ovat vielä kymmenet tuhannet vapaa-ajan asunot sekä asuntovaunut ja matkailu-autot. Lähemmäs totuutta päästään, kun arvioidaan digisovittimia ja digitelevisioita tarvittavan n. 6 miljoonaa, jolloin voidaan puhua jo reilusta 1000 gigawattitunnin kulutuksesta vuositasolla!
1,3 miljoonan kaapelitalouden tarvitsemien digisovittimien vähentäminen yllä esitetyistä kulutulukemista olisi jo merkittävä ympäristöteko varsinkin, kun valtaosa nykyisestä energian-tuotannosta perustuu edelleen tuontiraaka-aineisiin.

Olisi kansantaloudellisesti kuluttajan näkökulmasta katsottuna erittäin järkevää hoitaa kaapeli-verkoissa asia pitkäjänteisemmin eli antaa laitekannan uusitua luonnollisen poistuman kautta. Toisin sanoen, kun vanha analoginen laite lakkaa toimimasta, sen tilalle hankitaan uusi, tällöin kuhunkin tapaukseen sopiva vastaava digitaalinen laite. Näin myös vanhempi väkikin pystyy hallitsemaan uuden digiajan tuomat edut ja käyttömukavuuden, kun hankitaan televisio varustettuna digivirittmellä (mieluiten sekä DVB-T että DVB-C virittimillä), jolloin käyttö on yhtä helppoa kuin nytkin – pärätään yhdellä kaukosäätimellä eikä enää kahden kaukosäätimen ongelmia eikä myöskään kahden kaukosäätimen äänenvoimakkuuksien kanssa tuhrailemista.

Tässäkin tapauksessa suurimpana esteenä on julkisen palvelun yhtiön YLE:n hallintoneuvoston ”ehdottoman” kielteinen kanta lähetysten muuntamiseen analogisiksi myös kaapeliverkoissa ensi helmikuun jälkeenkin. Enää ei puhuta prosenteista: kaapeliverkko digitalisoidaan niistä (siis prosenteista) huolimatta. Tässä jos missään ”terveen järjen käyttö ei tulisi olla kiellettyä”, näin toteaa YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi on eräässä artikkelissa (HS 30.8.2007). Tosin unohtaen samantien kaiken sen kokonaisuuden missä näissä tapauksissa liikutaan.
Mikä sitten lienee YLE:n ohjelmatoiminnanjohtajan Olli-Pekka Heinosen näkemys asiaan, jää nähtväksi. Hänhän oli eräs koko digitalisointiajatuksen alkuunpanijoista, missä mukana oli myös entinen YLE:n johtaja Arne Wessberg, joka sittemmin siirtyi makskanavayhtiö PlusTV:n johtajaksi.

Kaupallisten yhtiöiden lupa jatkaa analogiseksi muuntamisesta kaapeliverkoissa ei heidän taholtaan olisi mikään ongelma. Pikemminkin päinvastoin. Se olisi niin heiltä kuin toiselta osa-puolelta, kaapelioperaattoreilta, selkeää asiakaspalvelua, koska ennen pitkää he siitä kuitenkin hyötyvät asiakkaiden siirtyessä luonnollista tietä digivastaanoton pariin.

Nykyinen ”pakko” ei aiheuta muuta kuin kitkeryyttä ohjelmayhtiöitä vastaan ja erityisesti lakisää-teisesti vapaata tiedonvälitystä tarjoavaa yhtiötä vastaan, koska vastaavaa ei missään muussa maassa ole totetutettu näin pakonomaisesti.

Keskussovitin taloyhtiöissä

Keskussovitinasiaa taloyhtiöille

http://www.hs.fi/keskustelu/Keskussovittimella+ilman+takarajoja/thread.jspa?threadID=73257&tstart=0

Edes useiden taloyhtiöiden isännöitsijät ja hallituksien jäsenetkään eivät tätä keskussovitin-mahdollisuutta vielä tiedosta.
Edullisinta keskussovitinvaihtoehdossa on, jos taloyhtiöllä on jäljellä vanhat antennirakennelmat, joissa on elementit sekä UHF- että VHF-alueille. Silloin homma on todella edullinen.

Asian tekee hieman monimutkaisemmaksi, jos taloyhtiö on jo ollut pitkään kaapelikatselun piirissä. Tällöin on vamasti monia, jotka jo ovat hankkineet kaapelibokseja (vaikkapa tallentaviakin). Heitä ei vaihto antennivastaanottoon tietenkään miellytä.
Mutta, kysyin Maxisatilta, miten tällaisissa tapauksissa menetellään. Vastauksena oli, että he käyvät neuvotteluja kaapeliyhtiön kanssa siitä, voidaanko tietyt kanavat (6 kpl/yksi keskussovitin, kanavat taloyhtiön asukkaiden tai hallituksen valinnan mukaan) siirtää analogisina alemmille vastaanottotaajuuksille.

Toimenpiteet vaativat pieniä muutoksia itse keskussovittimessa, lisäksi tällaisessa tapauksessa analogiset kanavat täytyy virittää vastaanottimissa (tv:ssä, nauhureissa, tallentavissa DVD-laitteissa) uudelleen analogisten kanavien uusille taajuuksille, koska lähetykset tulevat nyt keskussovittimen kautta taloyhtiön verkossa.
Työt ovat kuitenkin helppoja ja kertaluonteisia. Ohjelmien katselu tai tallentaminen ei muutu entisestä miksikään - ei digiboksia, ei kahden kaukosäätimen kanssa pelleilyä eikä enää kuukausimaksuja kaapeliyhtiölle.
Lisäksi analogiselle vastaanotolle ole mitään takarajaa. Vanhat toimivat laitteet ovat käyttökelpoisia niin kauan kuin ne ovat ehjiä.

Kaapelidigiboksien käyttö on aivan normaalia viestintämarkkinalain mukaisesti kaikkine palveluineen (ja vikoineen).

Tähän olisi mielestäni pyrittävä, mikäli YLE:n hallintoneuvoston luupäät Kimmo Sasin johdolla pysyvät kannassaan kaapeliverkkojen pakkodigitalisoinnissa. Eräänä kantona kaskessa saattaa olla myös YLE:n ohjelmatoiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen, joka oli myös eräs koko digitalisoinnin alkuunpanijoista ja voi myös vaikuttaa luvan saantiin YLE:n kanavien muuntamiseksi analogisiksi helmikuun 2008 jälkeenkin.

Häviävänä osapuolena koko tässä hommassa tulee mitä todennäköisimmin olemaan kaapelioperaattori ellei sopimuksia analogiamuunnoksista synny ohjelmayhtiöiden ja kaapelioperaattorin välillä.

YLE on jo kerran joutunut perumaan perusteettoman kiellon (keskussovittimien käytön kieltäminen). Tuleeko tästä toinen perusteettoman kiellon peruminen, se nähdään ennen ensi helmikuun loppua.

Martinlaakson koulut purku-uhan alaisina

Vantaan sivistystoimen suunnitelmien mukaan on aikomus purkaa sekä Laajavuoren koulu (ala-aste) että Martinlaakson koulu (yläaste ja lukio). Uudessa yleiskaavassa vanha julkisen palvelun alue aiotaan muuttaa keskustapalvelujen alueeksi, jolloin ainakin teoriassa asuntorakentaminen voitaisiin laajentaa myös Laajavuoren puistometsään. Lue tästä lyhennelmä Helsingin Sanomissa 22.5.2007 olleesta kirjoituksesta.
Sivistystoimen tulisi muistaa, että Martinlaakson koulu on maamme ensimmäisiä peruskouluperiaatteen mukaan rakennettuja kouluja, jolla on näin myös historiallisia arvoja. Lisäksi tulisi kaavoittajienkin muistaa, että Martinlaakso rakennettiin jo 1970-luvulla valmiiksi yhtenäiseksi luonnonläheiseksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi.
On aivan eritystä, että Martinlaaksoon yritetään väen väkisin rakentaa lisää asuntoja täydennysrakentamisen nimissä vaikka toisaalla palvelut ovat jatkuvasti vähentyneet. 11000 asukkaan lähiössä ei ole tällä hetkellä omaa postia, terveysaseman laboratorio muutti Myyrmäkeen, alueella on vain yksi pankki, joka suuremmalle osalle asukkaista on "väärä" pankki, kirjaston yhteydessä ollut yhteispalvelupiste lakkautettiin jo pari vuotta sitten asukkaiden vastustuksesta huolimatta. YTV:n suunnittelemat linjastouudistukset eivät tulisi enää palvelemaan alueen asukkaita eikä alueella työssä käyviä lainkaan. Aseman liikekeskus aiotaan purkaa uuden ja suuremman tieltä (lue tarkemmin tästä), mutta miten käy siellä nyt olevan alueen ainoan apteekin, kun se joutuu poistumaan purettavasta liikekeskuksesta? Jääkö koko alue ilman apteekkiakin?

Martinlaakso saa postinsa takaisin

Martinlaakso menetti oman asiamiespostinsa lokakuun lopulla 2006, mutta on nyt saamassa takaisin asiamiespostin - Nesteen huoltoasemalle 25. kesäkuuta. Lue tarkemmin tästä.

Laajavuoren homekoulu saanut purkutuomion

Martinlaaksossa tullaan lähivuosina näkemään monenlaisia toimenpiteitä ikääntyvien koulujen korjaamiseksi. Laajavuoren koulu on vanhemmilta saanut selvän purkutuomion homeongelmien vuoksi. Martinlaakson koulun (lukion) oppilaat joutunevat siirtymään Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen vapaana oleviin tiloihin ja Laajavuoren koulun oppilaat puolestaan siirtyvät mahdollisesti yläasteen tiloihin ellei jotain muuta ratkaisua löydy. Asiassa on kaupungin taholtakin vakavasti harkittu myös koko Laajavuoren koulun purkamista ja uuden rakentamista, koska yli 30 vuotiaan koulun homeongelmat ovat sen verran mittavat, että yli 80 % koulun tiloista jouduttaisiin kuitenkin korjaamaan.

Esipuhe

Olen aloittamassa tämän blogin käyttöä, koska eräitä mielipiteitä ei voi välttämättä esittää yhtä kriittisesti muilla ylläpitämilläni yleisillä kotisivuilla.

Tulen mahdollisesti kommentoimaan kotiseutuni Martinlaakson kehitysnäkymiä ja suunnitelmia asukkaan näkökulmasta.