24. syyskuuta 2007
Edelleen kaapelidigipakosta
Lähettänyt Aulis Nylund klo maanantaina, syyskuuta 24, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv
Aina vaan YLE...
Tuossa aamun aikana 17.9. tuli kiinntettyä huomiota sellaiseen seikkaan, että kun nyt YLE on siirtynyt uutisissaan 16:9 kuvasuhteeseen, niin kaikki uutis(arkisto)materiaalikin näytetään samassa kuvan korkeussuhteessa vaikka materiaali olisikin formaatiltaan 4:3, mutta kuvaa ei nyt annetakaan skaalautua koko ruudun kokoiseksi, vaan korkeus säilytetään ennallaan laajakuvaformaatin mukaisena. Tämä tietää sitä, että kuvassa on nyt mustat reunat joka puolella! Eli kuva näkyy entistä pienempänä keskellä ruutua! Huom. vika ei ole televisiossa vaan ohjelma-lähteessä. Esim. maikkarin (ja muidenkin kanavien) ohjelmissa skaalaukset toimivat automaattisesti (ja kylläkin myös YLE:n muissa ohjelmissa).
Esim. telkkari on 29", tällöin sen todellinen kuvakokohan on diagonaalisesti mitattuna vain 26,57" (67,5 cm). YLE:n uutisten uusi 16:9 formaatti (niinkuin kaikki muukin vastaava 16:9 materiaali) samalla ruudulla vastaa nyt 24.8" TV:tä (mustat palkit ylä- ja alareunoissa) ja kun nyt 4:3 matskua esitetään uutisten yhteydessä niin, että korkeus säilytetään ennallaan (eikä anneta skaalautua kuvaruudun täyteen 4:3 kokoon), niin tällainen kuvamateriaali onkin enää kooltaan 21,65" (55 cm)!
Miltä sitten näyttävät ohjelmat katsottuna 15":lla mökkitelkkarilla?
Lähettänyt Aulis Nylund klo maanantaina, syyskuuta 24, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv
12. syyskuuta 2007
Digikriitikko Petteri Järvisen kootut artikkelit (2)
4.8.2007, muokattu 23.8.2007
25.6.2007
20.4.2007
Kaksi miljoonaa digisovitinta
17.4.2007, päivitetty 20.4.2007
Lähettänyt Aulis Nylund klo keskiviikkona, syyskuuta 12, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv
10. syyskuuta 2007
Digikriitikko Petteri Järvisen kootut artikkelit
Teräväpiirto ja sen lisäarvo
Digipappa Tauno Äijälä rauhoitteli tänään radion digi-illassa soittajia sillä, että nykyiset tv-kanavat säilyvät perustarkkuudella (ts. suttupiirtona) ainakin seuraavat 10 vuotta. Kenenkään digisovitinta nyt ostavan ei siis tarvitse pelätä, että laite vanhenisi parissa vuodessa, kun teräväpiirtolähetykset alkavat.
Yleisradion Mikael Jungner muotoili saman asian 15.8.2007 tv-illassa suunnilleen näin: teräväpiirron lisäarvo on vähäinen ja voi olla, ettei Yleisradio tule koskaan käyttämään sitä ainakaan antenniverkossa. Yleisradio tekee päätöksiä teräväpiirrosta vuonna 2010.
Vallalla tuntuu olevan ajatus että ne, jotka haluavat katsoa teräväpiirtolähetyksiä, saavat maksaa siitä erikseen kaupallisille toimijoille. Teräväpiirto nähdään jonkinlaisena maksullisena lisäpalveluna.
Pidän tällaista ajattelua kummallisena ja lyhytnäköisenä. Oltiinpa teräväpiirron tarpeellisuudesta mitä mieltä tahansa, se yleistyy vääjäämättä. Sen takaavat laite- ja sisältöteollisuus, jolle kyse on isoista rahoista. Television kehitys ei todellakaan lopu digitalisointiin, päinvastoin.
En voi kuvitella, että Yleisradio olisi 1970-luvun alussa suhtautunut yhtä penseästi värilähetyksiin. "Ne, jotka haluavat nähdä värejä, katsokoot Mainostelevision ohjelmia. Mustavalkoinen kuva riittää meille. Hyvälle ohjelmalle riittää katsojia ilman värejäkin." Jos Yleisradio olisi jättäytynyt mustavalkoiseksi, se olisi ennen pitkää menettänyt katsojansa. Väri olisi houkutellut katsojat mainospöllön perään.
Kuka olisi tänään valmis katsomaan mustavalkoisia ohjelmia, vaikka ne olisivat hyviäkin? Etteikö kuvan laadulla muka ole merkitystä?
Ruotsissa ajatellaan toisin. SVT aloitti antenniverkon teräväpiirtolähetykset toukokuussa. Se haluaa pysyä mukana kehityksessä ja kilpailla katsojista jatkossakin.
Ellei Yleisradio seuraa ruotsalaisten esimerkkiä ja kiinnostu teräväpiirrosta ajoissa, se on vaarassa menettää katsojat kaupallisille kanaville. Sisällön merkityksen korostaminen ja pelkän suttupiirron varaan jättäytyminen voi koitua kohtalokkaaksi julkiselle palvelulle.
18.8.2007, muokattu 19.8.2007
Miten digiprojekti onnistui?
Näin analogia-ajan lähestyessä loppuaan digiprojektissa pitkään mukana olleet henkilöt kommentoivat haastatteluissa kehitystä tyytyväisenä: "hyvinhän tämä digiprojekti meni".
Itsetyytyväisyyteen ei pitäisi olla aihetta, sillä juuri mikään digiprojektin alkuperäisistä tavoitteista ei toteutunut. Antenniverkko saatiin kyllä digitalisoitua, mutta ellei kaapeliverkoille olisi myönnetty lisäaikaa, senkin aikataulu olisi pettänyt pahasti.
Alunperin digi-tv:n piti olla paljon muutakin kuin vain digitalisoitu televisio. Niin - mitkä olivatkaan digiprojektin alkuperäiset tavoitteet? Millä television digitalisointia aikanaan perusteltiin? Kuka muistaa, mitä päättäjille luvattiin, jotta heidät saatiin tukemaan hanketta? Ainakin nämä:
• Jakeluverkko säilyy kansallisessa omistuksessa. Digitalisoinnilla haluttiin varmistaa, että television jakeluverkko pysyisi jatkossakin suomalaisten hallinnassa. Sillä voisi olla merkitystä mahdollisen kriisitilanteen aikana. Pelättiin, että jos suomalaiset ehtivät hankkia laajassa mitassa satelliittilautasia, verkon ja lähetystoiminnan hallinta karkaa ulkomaille. Kustannussyistä jakeluyhtiö Digita myytiin kuitenkin ulkomaille heti, kun ostaja löytyi.
Se, että kaikki meni mönkään, ei ollut tekijöiden vika. Pienen maan yritys ohjata markkinoita johti virheinvestointeihin ja tuli kalliiksi, mutta lopputulokseen sillä ei ollut juurikaan vaikutusta. Suomessa toteutui vääjäämätön, kansainvälinen kehitys, joka olisi tapahtunut joka tapauksessa. Suomen televisio ei ole enää kansallinen instituutio vaan osa globaaleja markkinoita.
17.8.2007
Harhautettiinko päättäjiä?
Jos digiprojektin alkaessa olisi kerrottu, että vuonna 2007 digitelevisio tarkoittaa vain kanavamäärän lisääntymistä (1.9. alkaen noin 27 tv-kanavaa, joista 16 maksullisia), olisiko maan hallitus päättänyt digitalisoinnista? Olisiko hallintoneuvosto antanut Ylelle luvan lähteä digiveturiksi jos se olisi tiennyt, millaisen toimintaympäristön kehitys tuottaa?
Missä nyt on paikallis-tv? Miksei 27 kanavan joukossa ole yhtään sivistys-, koulutus- tai esim. kansalaisjärjestöjen ylläpitämää kanavaa? Pornokanava kyllä löytyy, mutta se ei varmaankaan ollut digiprojektin alkuperäinen tavoite. Miksi kehitys koitui vain maksu-tv:n eduksi?
Tulee mieleen kysymys, johdettiinko hallitusta ja hallintoneuvostoa tarkoituksella harhaan lupauksilla tietoyhteiskunnasta ja kotimaisen osaamisen merkityksestä. Oliko insinööriusko vilpitöntä, vai käyttikö joku sitä keppihevosena omille tavoitteilleen?
16.8.2007
Digi-tv ja muutosvastarinta
Joissakin kirjoituksissa on rinnastettu television digitalisointia kritisoivat jääräpäiksi, jotka vastustavat periaatteen vuoksi kaikkia muutoksia. Jos he saisivat päättää, katsoisimme yhä mustavalkoista televisiota, naputtelisimme kirjoituskoneita ja puhuisimme lankapuhelimella.
Yhdessä tärkeässä suhteessa television digitalisointi eroaa kaikista aiemmista muutoksista: siitä on päätetty hallitustasolla ja siksi se koskee jokaista suomalaista. Siirtymät mustavalkoisesta televisiosta värilliseen, monolähetyksistä stereoon, analogisesta NMT-puhelimesta digitaaliseen GSM:ään tai vaikkapa filmikameroista digipokkareihin tapahtuivat markkinalähtöisesti. Ihmiset saivat siirtyä uuteen aikaan sitten, kun itse halusivat.
Digi-tv:hen siirtyminen taitaa olla Suomen historiassa ensimmäinen kerta, kun koko kansa pakotetaan hallinnollisilla päätöksillä teknologiseen muutokseen. Tämän vuoksi hankkeelta on lupa vaatia erittäin hyviä perusteluita. Niitä voi olla kahdentyyppisiä:
• Kansallinen etu. Valtio voi määrätä kansalaisia silloin, kun kyseessä on kansallinen etu. Televisiokanavien määrän tai katseluun kulutetun ajan lisääminen ei ole kansallinen etu, pikemminkin päinvastoin. Alkuperäisessä digiprojektissa tavoiteltiin hyötyä Suomen liike- ja kulttuurielämälle, tietoyhteiskunnalle ja jopa kansalliselle turvallisuudelle. Ne tavoitteet jäivät kuitenkin saavuttamatta.
• Pakko. Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomenkin digitalisoimaan tv-lähetyksensä. EU:n tavoiteaikataulu on vuodessa 2012; kansainvälinen Geneven sopimuksen takaraja on 17.6.2015.
Koska kansallista etua ei enää ole, jäljelle jää vain pakko.
13.8.2007, muokattu 22.8.2007
Miksi kaapeliverkko pitää digitalisoida?
Suomi on tietääkseni ainoana maailmassa päätynyt digitalisoimaan myös kaapeli-tv-verkon. Mitään todellista pakkoa siihen ei ole: kaapeliverkossa riittää vapaita taajuuksia, eikä analogialähetysten lopettamisella säästetä mitään. Esimerkiksi Ruotsissa kaapeliverkko elää omaa elämäänsä, eikä antennipuolen digisiirtymä vaikuta siihen millään tavalla.
Virallinen selitys Suomen valitsemalle linjalle on se, että Yleisradiolla on velvollisuus tarjota palvelunsa saman sisältöisinä kaikkien saataville. Siis sähköinen ohjelmaopas (EPG) ja vammaispalvelut (äänitekstitys, suomenkieliset tekstit suomalaisissa ohjelmissa) ovat riittävä syy sille, että noin puolen miljoonan kotitalouden on vastentahtoisesti ostettava uudet laitteet?
Suomen 2,4 miljoonasta kotitaloudesta noin puolet on kaapeli-tv:n piirissä. Näistä runsas puolet on tähän mennessä hankkinut digilaitteen. Voi olettaa, että jäljelle jääneet puoli miljoonaa taloutta eivät ole nähneet EPG:tä, vammaispalveluita tai uusia kanavia riittävän houkuttelevina, jotta heidän kannattaisi hankkia keskimäärin 181 euron hintainen digisovitin.
Yleisradio kielsi pitkään signaalinsa muuntamisen analogiseksi. Keväällä 2007 se joutui antamaan periksi ja kaapelikatsojat saivat lisäaikaa 29.2.2008 asti. Virallinen kanta on, että sen jälkeen kaapeliverkossa saa siirtää vain digitaalisia tv-lähetyksiä. Ministeriöllä ei kuitenkaan ole lakia, jonka nojalla analogiset kaapelilähetykset voitaisiin kieltää - ne jatkuvat, jos tv-kanavat, kaapeliyhtiöt ja heidän asiakkaansa niin haluavat.
Kaapeli-tv-yhtiöt ovat tietenkin hyvillään digipakosta. Se tietää niille uusia maksukanavien tilaajia, koska uusissa laitteissa maksukorttipaikka on valmiina eikä esimerkiksi Formuloita näe enää mainosrahoitteisesti. Lisäksi moni analogia-aikana kaapeliverkossa ilmaiseksi näkynyt ulkomainen tv-kanava muuttuukin digitalisoinnin myötä maksulliseksi.
Digitalisoinnin seurauksena uusille maksukanaville ja teräväpiirtolähetyksille jää entistä enemmän tilaa. Yksityisten kaapeliyhtiöiden bisneksen tukeminen ei kuitenkaan liene liikenne- ja viestintäministeriön tehtävä? Yksin pakollisista laitehankinnoista seuraa noin 90 miljoonan euron tulonsiirto tv-kauppiaille. On hyvin kuvaavaa koko digiprojektille, ettei kukaan ole julkisuudessa kyseenalaistanut tällaista menettelyä.
Miksi kaapeliverkko ylipäätänsä velvoitettiin digitalisoitumaan? Oma teoriani on, että päätös periytyy digi-tv:n alkuajoilta, jolloin vielä vannottiin MHP:n nimiin. Kaapelikatsojia ei voitu jättää tietoyhteiskuntapalveluiden ulkopuolelle. Linjavalintaa ei muutettu, vaikka sen perustelut hävisivätkin.
Digilähetyksiin siirtymisen pitäisi olla operaattorin ja asiakkaiden välinen asia. Normaalina yrityksenä kaapeli-tv-yhtiö toimii niin, että asiakkaiden enemmistön tahto toteutuu. Ja niinhän sen pitää ollakin, ilman valtion puuttumista asiaan.
Lisäys 25.8.2007: Ahvenanmaalla kaapelikanavat aikovat jatkaa analogisina helmikuun 2008 jälkeenkin. Olen yllättynyt, elleivät myös suomalaiset kaapelioperaattorit päädy samanlaiseen ratkaisuun.
12.8.2007
Vuoden antiympäristöteko
Digiajan alkaessa kymmeniä tuhansia televisioita päätyy tarpeettomina kaatopaikalle. Periaatteessa vanhoja putkitelevisioita voitaisiin yhä käyttää hankkimalla niihin digisovittimet, mutta monissa tapauksissa erillinen sovitin on niin hankala ratkaisu, että kannattaa mieluummin hankkia uusi digitelevisio.
Espoon Ämmänsuon kaatopaikalla on varauduttu digiaikaan tuomalla paikalle metallihäkki, jonka kyljessä lukee isolla TELEVISIOT.
Täysin toimivien televisioiden päätyminen kaatopaikalle on osa digiajasta maksettavaa hintaa. Toinen osa on lisääntyvä sähkönkulutus. Motiva, Kuluttajavirasto ja TUKES arvioivat keväällä 2007, että digisovittimet kuluttavat n. 3,7 % kaikesta Suomen kotitalouksien käyttämästä sähköstä. Se vastaa 19 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosikulutusta. Digisovittimista aiheutuva 44 megawatin lisäkulutus vastaa yhden voimalan tuotantoa. Kotitaloutta kohti sähkö maksaa 17 euroa vuodessa, koko Suomessa siis 41 miljoonaa euroa.
Onkin erikoista, ettei kukaan ole vaatinut ympäristöselvityksen tekemistä digitalisoinnista. On niitä vaadittu pienemmistäkin hankkeista.
Lähettänyt Aulis Nylund klo maanantaina, syyskuuta 10, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv
7. syyskuuta 2007
Linkkejä digi-tv:stä käytyihin keskusteluihin
DIGIJUTTULINKKEJÄ
PETTERI JÄRVISEN KIRJOITUKSIA ERI LEHTIIN
http://www.pjoy.fi/lehdet/index.html
HELSINGIN SANOMIEN KESKUSTELUPALSTOILTA NOUKITTUJA
http://www.hs.fi/keskustelu/Digiaika+voi+kasvattaa+s%E4hk%F6laskua/thread.jspa?threadID=71540&tstart=40
http://www.hs.fi/keskustelu/Analoginen+tv-tarjonta+jatkuu+Ahvenanmaalla/thread.jspa?threadID=71403&tstart=60
http://www.hs.fi/keskustelu/Valtiovallan+harharetket/thread.jspa?threadID=71229&tstart=80
http://www.hs.fi/keskustelu/%22Kaapeli-tv%3An+digipakko+on+tarpeeton%22/thread.jspa?threadID=70528&tstart=160
http://www.hs.fi/keskustelu/Digitaaliset+televisiol%E4hetykset+alkavat+pian/thread.jspa?threadID=70083&tstart=200
http://www.hs.fi/keskustelu/Digi-TV+yhteenveto%3A+tiedoksi+p%E4%E4tt%E4jille+%281%29/thread.jspa?threadID=69730&tstart=240
http://www.hs.fi/keskustelu/Valtakunnallinen+digiviikko+alkaa+maanantaina/thread.jspa?threadID=69469&tstart=280
http://www.hs.fi/keskustelu/Kes%E4m%F6killekin+digitelevisio/thread.jspa?threadID=60537&tstart=40
http://www.hs.fi/keskustelu/Kannattaako+kaapeli-tv-kotien+lyk%E4t%E4+digisovittimen+hankintaa%3F/thread.jspa?threadID=69788&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Kaapeliverkon+digikielto+ensi+helmikuussa+rajoittaa+vapaata+kilpailua/thread.jspa?threadID=72751&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Digim%F6hl%E4ilyt+ja+tekij%E4t+vastuuseen/thread.jspa?threadID=67114&tstart=20
http://www.hs.fi/keskustelu/Kaapelimaksu+%2B+digi+%28omakotitalossa%29/thread.jspa?threadID=71773&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Jatketaan+DIGI+TV+siirtym%E4aikaa/thread.jspa?threadID=73194&tstart=0
http://www.hs.fi/keskustelu/Kuolevat+tallentavat+digiboksit/thread.jspa?threadID=70091&tstart=0
ILTALEHDEN DIGIKESKUSTELUPALSTA
http://www.iltalehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=362&start=0
http://www.iltalehti.fi/digi/
ILTASANOMIEN DIGIJUTUT
http://blogit.iltasanomat.fi/digi/
http://blogit.iltasanomat.fi/digi/?cat=2 Iltasanomien digitohtorin kirjoituksia (hyviä asiallisia vinkkejä)
TALOUSSANOMAT DIGIKESKUSTELUJA
http://www.digitoday.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=57370
TALOUSELÄMÄ DIGIKESKUTELUJA
http://www.talouselama.fi/displayCommentList.do?threadId=58527
AAMULEHTI DIGIKESKUSTELUJA
http://www.aamulehti.fi/keskustelu/forum.jspa?forumID=133&start=0
TEKNIIKKA & TALOUS DIGIKESKUSTELUJA
http://www.tekniikkatalous.fi/displayCommentList.do?threadId=43426
SUOMI 24 DIGIKESKUSTELUJA
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=107&conference=4500000000000395&subcat=800
TURUN SANOMAT
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-08-20,104:2:479842,1:0:0:0:0:0:
YLE BLOGIT / TERTTU LENSU
http://blogit.yleradio1.yle.fi/napitvastakkain/digitv
DIGITODAY
http://www.digitoday.fi/page.php?page_id=11&news_id=200414228
http://www.digitoday.fi/keskustelut/thread.jspa?threadID=57370
TIETOKONE
http://blogit.tietokone.fi/tietojakoneesta/?p=241
Lähettänyt Aulis Nylund klo perjantaina, syyskuuta 07, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv
Suomalainen kummallisuus
Lähettänyt Aulis Nylund klo perjantaina, syyskuuta 07, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv
Kaapeliverkon digipakko
HS:n mielepidepalstalla Kuisma Lappalainen kritisoi aivan aiheellisesti digitalisoinnissa tehtyjä virheitä. Kuten hän tekstin lopussa mainitsee, nyt tehtyjä virheitä tuskin on enää helppo lähteä korjaamaan, vaikka keskussovittimien käyttö onkin nyt tullut sallituksi. On vielä jäljellä sentään yksi, jonka suhteen on selkeä ja oikeudenmukainen toteutus vielä mahdollista – kaapeliverkkojen pakkodigitalisointi (siis analogisten lähetysten pakkolakkauttaminen kaapeliverkoista), kun sen mielettömyys ja perusteettomuus vain uskallettaisiin virallisesti julkisuudessa ilmoittaa.
Sen on asiantuntijoita myöden todettu olevan täysin perusteeton eikä perustu mihinkään lakiin eikä esim. minkään viranomaisen ”pakotteisiin”. Siitä seuraavassa lainauksena kysymys ja vastaus eräältä keskustelupalstalta:
Kysymys: ”Saako kaapeliyhtiö lähettää TV-lähetykset sekä digitaalisina että analogisina helmikuun 2008 lopun jälkeenkin?”
Liikenne- ja viestintäministeriön mediayksikön Maaret Suomen vastaus: ”Liikenne- ja viestintä-ministeriön tiedote ei sisällä viranomaismääräyksiä. Se ei myöskään ole suositus tai ohje. Tiedotteessa kerrotaan ministeriön näkemys siitä, kuinka kokonaan digitaaliseen televisioon siirtyminen tulisi käytännössä järjestää.
Viestintälainsäädäntö ei estä kaapelitelevisiota lähettämästä televisioyhtiöiden ohjelmis-toja myös analogisena digitaalisen signaalin lisäksi, jos televisioyhtiöt antavat siihen suostumuksensa. Eli kuten aiemmin totesin, yhtiöiden tulee sopia asiasta keskenään.
Tiedotteessa mainitut neuvottelijat ovat valtakunnallisen analogisen televisiotoiminnan harjoittajat, Suomen Kaapelitelevisioliitto ry sekä ministeriö, joka on toiminut asiassa välittäjänä.”
Siis mitään kaapeliverkon digitalisointipakkoa ei ole lainkaan olemassa, kuten julkisuu-dessa on erittäin selvästi annettu ymmärtää. Näin on vain saatu ihmiset paniikinomaisesti hankkimaan itselleen digisovittimia, joita loppujen lopuksi ei välttämättä kaapeliverkoissa tarvittaisikaan. Samaan perusteettomuuteen kaatui keväällä myös keskussovittimien käyttökielto, kun eräs nimeltä mainitsematon julkisen palvelun yhtiö pitkin hampain suostui lähetysten muuntamiseen analogisiksi keskussovittimilla myös taloyhtiöissä.
Analogisten lähetysten poistamisella kaapeliverkoista ei myöskään ole mitään tekemistä tekniikan kanssa, koska siellä ei mitään kapasiteettipulaa ole. Esim. Welhon verkossa voi tälläkin hetkellä seurata lähetyksiä KOLMESSA muodossa: analogisena, DVB-T muodossa vuoden 2009 loppuun saakka (Welholta saamani ilmoituksen mukaan) sekä tietysti DVB-C muodossa kaikkine lisäpalveluineen ja maksukanavamahdollisuuksineen.
Eräs toinen huomion arvoinen seikka on myös digisovittimien hankkimisen myötä aiheutuva sähkönkulutuksen lisäys, joka on eri yhteyksissä todettu sangen merkittäväksi.
Tässä lainaus Tietoviikko-lehden jutusta, joka oli jatkona LVM:n "jatkoaika"-keskusteluille:
”Kuluttajavirasto muistuttaa digiboksin sähkönkulutuksesta
Jos suomalaiset siirtyvät digiaikaan liikenne- ja viestintäministeriön toivomalla tavalla eli kukin hankkimalla oman digisovittimen, bokseja on elokuun lopulla maassamme noin 2,4 miljoonaa.
Energiansäästöä ja uusiutuvan energian käyttöä edistävä Motiva, Kuluttajavirasto ja Turvatek-niikan keskus Tukes muistuttavat kuluttajia digisovittimien kuluttamasta sähköstä.
- - - - -
Samalla muistutetaan, että myös valmiustilassa digisovitin kuluttaa sähköä. Jos sovitinta pitää jatkuvasti valmiustilassa, sähköä kuluu jopa noin 160 kilowattituntia vuodessa, rahana noin 17 euroa. Määrä on laskettu keskimääräisen, kahden virittimen tallentavan digiboksin kuluttaman sähkön mukaan.
Maanlaajuisesti tarkasteltuna sähköä kuluisi yli 380 gigawattituntia eli yli 19 000 sähköläm-mitteisen pientalon vuosikulutuksen verran vuodessa, jos jokaisessa taloudessa olisi yksi tallentava sovitin jatkuvasti valmiustilassa. Motivan, Kuluttajaviraston ja Tukesin mukaan suomalaiset kuluttajat voivat säästää yhteensä lähes 30 miljoonaa euroa joka vuosi käyttämällä hyvälaatuisia digisovittimia sähköä säästävällä tavalla.”
Tässä on selkeä näkökulma kuluttajan kannalta. Yllä olevat kulutusluvut ovat kuitenkin vielä mitä todennäköisimmin paljonkin alakantissa, sillä useimmissa kotitalouksissa ei pärjätä pelkästään yhdellä digisovittimella. Kotitalouksissa on television lisäksi hyvin yleisesti useita muitakin analogisella virittimellä varustettuja yhä täysin toimintakuntoisia laitteita, kuten tallentavat video-nauhurit ja DVD-laitteet, jotka digiaikana vaativat myös oman digitaalisen virittimen (digisovit-timen) ohjelmien mahdollista tallentamista varten.
Näiden lisäksi ovat vielä kymmenet tuhannet vapaa-ajan asunot sekä asuntovaunut ja matkailu-autot. Lähemmäs totuutta päästään, kun arvioidaan digisovittimia ja digitelevisioita tarvittavan n. 6 miljoonaa, jolloin voidaan puhua jo reilusta 1000 gigawattitunnin kulutuksesta vuositasolla!
1,3 miljoonan kaapelitalouden tarvitsemien digisovittimien vähentäminen yllä esitetyistä kulutulukemista olisi jo merkittävä ympäristöteko varsinkin, kun valtaosa nykyisestä energian-tuotannosta perustuu edelleen tuontiraaka-aineisiin.
Olisi kansantaloudellisesti kuluttajan näkökulmasta katsottuna erittäin järkevää hoitaa kaapeli-verkoissa asia pitkäjänteisemmin eli antaa laitekannan uusitua luonnollisen poistuman kautta. Toisin sanoen, kun vanha analoginen laite lakkaa toimimasta, sen tilalle hankitaan uusi, tällöin kuhunkin tapaukseen sopiva vastaava digitaalinen laite. Näin myös vanhempi väkikin pystyy hallitsemaan uuden digiajan tuomat edut ja käyttömukavuuden, kun hankitaan televisio varustettuna digivirittmellä (mieluiten sekä DVB-T että DVB-C virittimillä), jolloin käyttö on yhtä helppoa kuin nytkin – pärätään yhdellä kaukosäätimellä eikä enää kahden kaukosäätimen ongelmia eikä myöskään kahden kaukosäätimen äänenvoimakkuuksien kanssa tuhrailemista.
Tässäkin tapauksessa suurimpana esteenä on julkisen palvelun yhtiön YLE:n hallintoneuvoston ”ehdottoman” kielteinen kanta lähetysten muuntamiseen analogisiksi myös kaapeliverkoissa ensi helmikuun jälkeenkin. Enää ei puhuta prosenteista: kaapeliverkko digitalisoidaan niistä (siis prosenteista) huolimatta. Tässä jos missään ”terveen järjen käyttö ei tulisi olla kiellettyä”, näin toteaa YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi on eräässä artikkelissa (HS 30.8.2007). Tosin unohtaen samantien kaiken sen kokonaisuuden missä näissä tapauksissa liikutaan.
Mikä sitten lienee YLE:n ohjelmatoiminnanjohtajan Olli-Pekka Heinosen näkemys asiaan, jää nähtväksi. Hänhän oli eräs koko digitalisointiajatuksen alkuunpanijoista, missä mukana oli myös entinen YLE:n johtaja Arne Wessberg, joka sittemmin siirtyi makskanavayhtiö PlusTV:n johtajaksi.
Kaupallisten yhtiöiden lupa jatkaa analogiseksi muuntamisesta kaapeliverkoissa ei heidän taholtaan olisi mikään ongelma. Pikemminkin päinvastoin. Se olisi niin heiltä kuin toiselta osa-puolelta, kaapelioperaattoreilta, selkeää asiakaspalvelua, koska ennen pitkää he siitä kuitenkin hyötyvät asiakkaiden siirtyessä luonnollista tietä digivastaanoton pariin.
Nykyinen ”pakko” ei aiheuta muuta kuin kitkeryyttä ohjelmayhtiöitä vastaan ja erityisesti lakisää-teisesti vapaata tiedonvälitystä tarjoavaa yhtiötä vastaan, koska vastaavaa ei missään muussa maassa ole totetutettu näin pakonomaisesti.
Lähettänyt Aulis Nylund klo perjantaina, syyskuuta 07, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv
Keskussovitin taloyhtiöissä
http://www.hs.fi/keskustelu/Keskussovittimella+ilman+takarajoja/thread.jspa?threadID=73257&tstart=0
Edes useiden taloyhtiöiden isännöitsijät ja hallituksien jäsenetkään eivät tätä keskussovitin-mahdollisuutta vielä tiedosta.
Edullisinta keskussovitinvaihtoehdossa on, jos taloyhtiöllä on jäljellä vanhat antennirakennelmat, joissa on elementit sekä UHF- että VHF-alueille. Silloin homma on todella edullinen.
Asian tekee hieman monimutkaisemmaksi, jos taloyhtiö on jo ollut pitkään kaapelikatselun piirissä. Tällöin on vamasti monia, jotka jo ovat hankkineet kaapelibokseja (vaikkapa tallentaviakin). Heitä ei vaihto antennivastaanottoon tietenkään miellytä.
Mutta, kysyin Maxisatilta, miten tällaisissa tapauksissa menetellään. Vastauksena oli, että he käyvät neuvotteluja kaapeliyhtiön kanssa siitä, voidaanko tietyt kanavat (6 kpl/yksi keskussovitin, kanavat taloyhtiön asukkaiden tai hallituksen valinnan mukaan) siirtää analogisina alemmille vastaanottotaajuuksille.
Toimenpiteet vaativat pieniä muutoksia itse keskussovittimessa, lisäksi tällaisessa tapauksessa analogiset kanavat täytyy virittää vastaanottimissa (tv:ssä, nauhureissa, tallentavissa DVD-laitteissa) uudelleen analogisten kanavien uusille taajuuksille, koska lähetykset tulevat nyt keskussovittimen kautta taloyhtiön verkossa.
Työt ovat kuitenkin helppoja ja kertaluonteisia. Ohjelmien katselu tai tallentaminen ei muutu entisestä miksikään - ei digiboksia, ei kahden kaukosäätimen kanssa pelleilyä eikä enää kuukausimaksuja kaapeliyhtiölle.
Lisäksi analogiselle vastaanotolle ole mitään takarajaa. Vanhat toimivat laitteet ovat käyttökelpoisia niin kauan kuin ne ovat ehjiä.
Kaapelidigiboksien käyttö on aivan normaalia viestintämarkkinalain mukaisesti kaikkine palveluineen (ja vikoineen).
Tähän olisi mielestäni pyrittävä, mikäli YLE:n hallintoneuvoston luupäät Kimmo Sasin johdolla pysyvät kannassaan kaapeliverkkojen pakkodigitalisoinnissa. Eräänä kantona kaskessa saattaa olla myös YLE:n ohjelmatoiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen, joka oli myös eräs koko digitalisoinnin alkuunpanijoista ja voi myös vaikuttaa luvan saantiin YLE:n kanavien muuntamiseksi analogisiksi helmikuun 2008 jälkeenkin.
Häviävänä osapuolena koko tässä hommassa tulee mitä todennäköisimmin olemaan kaapelioperaattori ellei sopimuksia analogiamuunnoksista synny ohjelmayhtiöiden ja kaapelioperaattorin välillä.
YLE on jo kerran joutunut perumaan perusteettoman kiellon (keskussovittimien käytön kieltäminen). Tuleeko tästä toinen perusteettoman kiellon peruminen, se nähdään ennen ensi helmikuun loppua.
Lähettänyt Aulis Nylund klo perjantaina, syyskuuta 07, 2007 0 kommenttia
Tunnisteet: Digi-tv